Poronhoitolaki on jäänyt pahasti jälkeen muusta yhteiskunnan kehityksestä ja lainsäädännöstä. Poronhoitoalueella osa porottomista kansalaisista on täysin turhautuneita valtiovallan toimintaan. He katsovat, että ovat lain edessä täysin eri asemassa muuhun Suomeen nähden.
Ministeri Leppä tullessaan ministeriksi kesken hallituskauden lupasi panna oman hallinnonalansa asiat kuntoon. Sama lupaus, laittaa Suomi kuntoon, on ollut koko kuluvan vaalikauden myös hänen puolueellaan Suomen keskustalla. Näin luvattiin myös hallitusohjelmassa. Jotain on tehtykin, mutta Pohjois-Suomi ja sen kansa on toistuvasti unohdettu.
Ministeri Lepän puolue on vastannut itsenäisyyden alkuajoista lähtien lähes sataprosenttisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalasta, johon poronhoitokin on kuulunut. Poliittisessa järjestelmässä keskustapuolue on kiistatta päävastuullinen poronhoitoalueella porottoman kansan kohtelussa. Nyt tuo riistetty kansa odottaa ministeriltä nopeita toimia täyttää lupaukset. Lupaukset täyttyvät vasta, kun poronhoitolaki on uudistettu ja kansa saa koskemattomuussuojan omistuksilleen ja vapauden elää ilman porojen tuottamia ongelmia.
Luonnonvarakeskus ja eri asiantuntijat ovat esitelleet lukuisan määrän tutkimustuloksia, kuinka porolaitumet on kaluttu loppuun ja että porot eivät enää saamelaisalueen ulkopuolella tiheän tieverkoston ja sirpaloituneen yksityismaaomistuksen vuoksi pärjää luonnosta saadun ruuan varassa ilman merkittäviä ongelmia muulle yhteiskunnalle.
Merkittävä määrä poronhoitoalueen MTK:n paikallisyhdistyksiä on lähetystönä vienyt terveisiä ministerille, että poronhoitolaista on poistettava vapaa laidunnusoikeus ja porotalous muutettava tuotantoeläinelinkeinoksi. Lähetystön yksiselitteinen viesti ministerille on, että ilman poronhoitolain muutosta saman hallinnonalan maatalouselinkeinolla ei ole toimintaedellytyksiä poronhoitoalueella.
Ongelmien tultua laajemmin julkisuuteen, myös keskustapuolueessa vastustus nykyistä poronhoitolakia kohtaan on voimakkaasti kasvanut. Päävastuussa oleva poliittinen ryhmä on nyt hajoamassa kahtia. Silmät alkavat aueta myös päävastuussa olevan puolueen sisällä. Osa Kuusamon keskustan kunnallisjärjestöstä vaatii saamelaisalueen ulkopuolisella osalla poronhoitolain uudistamista ja vapaan laidunnusoikeuden poistamista.
Vaadimme, että poronhoitolaki uudistetaan perinpohjaisesti vielä tällä hallituskaudella, eikä vetkuteta asiaa enää yhtään pidemmälle. Kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu pelkästään nykyistä lakia hienosäätämällä. Tarvitaan kokonaan uusi laki, jossa saamelaisalueen ulkopuolisella osalla ei ole enää vapaata laidunnusoikeutta, vaan poronhoito muutetaan maatilojen tapaan tuotantoeläinelinkeinoksi.
Kerättyjen lähdetietojen mukaan vapaan laidunnusoikeuden sallivasta poronhoidosta syntyvät kokonaismenot valtiolle vuosittain ovat yli 30 miljoonaa euroa, kun lasketaan edellisten päälle kaikki tuet ja avustukset mukaan. Kun saamelaisalueen ulkopuolella poronhoito järjestettäisiin esittämällämme tavalla tuotantoeläintilamuotoisena elinkeinotoimintana, putoaisi kuluista pois noin 2/3, noin 20 miljoonaa. Lähdetiedot vuosilta 2015 - 2016 luvut -noin lukuina.
Näistä nähdään, mitä tämän pororyhmän kulut ovat yhteiskunnalle. Kymmenessä vuodessa nuo kulut ovat jo 300 miljoonaa ja kolmessa vuosikymmenessä noin miljardin. Emme siis puhu taloudellisessakaan mielessä vähäpätöisestä asiasta. Ja nuo luvuthan vain kasvavat joka vuosi, ellei mitään tehdä.
Onko yhteiskunnallamme varaa ylläpitää täysin menneisyyteen jäänyttä vapaan laidunnusoikeuden sallivaa ja erittäin kallista poronhoitolakia vain sen vuoksi, että keskustapuolueen pohjoisen kansanedustajat sitä kannattavat? Tätä on kestänyt jo sata vuotta. Poliittinen järjestelmä ja keskustapuolue on vastuussa, jos sen annetaan vielä jatkua.