Nämä Kitkan Viisaiden masinoimat tilaisuudet, joissa kerrotaan olevan runsaasti keskustelijoita ja kuulijoita. Aiheena vesistön tulevaisuus ja kauniit maisemat. Valokuvan mukaan paikalla oli 13 + 1 eli yhteensä 14 henkilöä. Siinäkö koko suuri määrä?
Tuli mieleen, onkohan heillä asianajovaltakirja kyseisen maa- ja vesialueen omistajilta ja haltijoilta. Jos ei ollut, on toiminta asioissa täyttä huuhaata.
Jokamiehen oikeuksia vihreätkään tuskin pystyvät rajoittamaan. Turha narrata Unescolla, ajatukset näyttävät hipovan pilviä.
Kitkajärvi perintökohteena. Järvi on jääkauden aikana 11 000 vuotta sitten sulaveden muodostama järvialue. 1800-luvulla järven vedenpintaa laskettiin noin kaksi metriä maatalouden tarpeisiin. Lienevätkö nämä vesijättömaat sitä perintöä, jota aiotaan suojella.
Mainitut kauniit maisemat. Jos tämän Kitkajärven kiertää ympäri ja ajaa kylä- ja metsätiet, niin kauneusarvot saattavat heittää kuperkeikkaa.
Metsäalueet ovat suurelta osin talousmetsiä, isoja hakkuualueita, kannokoita, taimikoita ja kynnöksiä sekä autioita taloja. Talot ovat tyhjillään ja pellot vesakoituneet.
Onko meillä Koillismaalla tätä luontokauneutta liikaa, jota sitten ei kuitenkaan ole.
Myöskään Kitkajärven vedenlaatu ei ole sellainen kuin vihreät kertovat ja kehuvat kuinka kirkasta ja puhdasta Kitkan vesi heidän mielestään on. Että Kitka onkin yhtä lähdettä. Näillä perusteilla he haluavat vallata Kitkan suojeluun.
Kitkan vesi on peräisin valuma-alueelta. Sateena saadaan kaikki vaadittava vesi Kitkalle. Vettä tulee Kuusamoon 53-60 senttiä vuodessa ja painovoima vie sen pois.
Kitkan Viisaat ovat valinneet uuden hallituksen, johon on haettu akateemisuutta. Pomoksi valittiin professori. Muu porukka lienee kannattajia ja asiaan uskovia.
Eipä se heitä haittaa, mistä Kuusamon ihmisten työpaikat taiotaan. Kaivos toisi ympärivuotisia työpaikkoja, ei pätkä-, eikä tilkkutöitä. Luonto ei elätä kuusamolaisia.
On luotettava siihen, että hallitus lopettaa tämän nahistelun kaivosasiassa.
Päättäjille vielä, että talvi on talvi ja kesä on kesä. Matkailu on kausiluonteista, eikä se putki kesällä vedä. Matkailun työntekijät ovat sieltä ja täältä. He maksavat veronsa vain sinne, mistä ovat tulleet.
Kuusamon maaperässä lepää miljardien malmivarat. Sen hyödyntäminen toisi toimeliaisuutta ja työpaikkoja, joiden tukemiseen kaupungin ei tarvitsisi laittaa euroakaan. Matkailu näyttää vaativan kaupungin jatkuvaa rahoitusta ja panostusta toimintaan kun suunnitelmat ovat suuria.
Koulutuksella kyetään saamaan kaivoksiin ammattitaitoista väkeä, jonka työpaikat olisivat Kuusamossa.
Täällä koulutetaan varmaan ammatteihin, joita Kuusamossa saattaa olla tarjolla 0 työpaikkaa. Mitä sitten? Kortistoon tutkinnon jälkeen ja samalle raitille kuin 50-70 -luvuilla eli Ruotsiin. Nyt suunta voi olla mikä tahansa. Näin käy meidän kalliilla kouluttamille ihmisille.
Siitä huolimatta päättäjien kannattaa ”sorsia”kaivosteollisuutta. Onko järkeä??