Anna Kantola kolumnissaan vetoaa kyselyistä koottuihin ns. tuloksiin. Mutta onko kirjoittajalla minkäänlaista tietoa siitä, kuinka monta prosenttia vastaajista on kuusamolaisia? Kuitenkin hän antaa ymmärtää, että suurin osa kuusamolaisista vastustaa kaivoshankkeita. Onko kyseinen tieto uskoa vaiko luuloa.
Jos noita vastaajamääriä verrataan Kuusamon asukaslukuun, niin vastaajista ei kerry promilleakaan. Eihän ulkopaikkakuntalaiset, mökkiläiset, eikä ohikulkijatkaan voine äänestää kuusamolaisten puolesta. Millä keinoin kirjoittaja on karsinoinut ei-kuusamolaisten antamat äänet?
Ikäjakauma (65-v) ja yli, näyttävät, ajatelleen Kuusamon tulevaisuuden puolesta ja huomanneet sen mihinkä sillä ylenpaltisella suojeluhullutuksella voidaan tulevaisuudessa ajautua.
Ei täällä tunteilla ja tuoksuilla voida pelailla. Kuusamossa lienee kaikenlaisten suojelupäätösten lukkojen takana noin 500 neliökilometriä, sisältäen Oulangan ja Hossan kansallispuistot, sekä Natura-suojelut ja näiden lisäksi suo- ja lakialueet.
Jos aikanaan olisi jätetty metsien ja jokien suojelupäätökset tekemättä, niin kaupungin velkataakka tuskin huitelisi kymmenissä miljoonissa euroissa. Velkojen maksajiksihan joutuvat tulevien sukupolvien veronmaksajat. Kiroilutaitoisia saattavat olla tulevienkin sukupolvien veronmaksajat.
Jos suojellut metsät olisi saatu pysymään talouskäytössä, niin niistä saadut myyntitulot tämän 50 vuoden aikana olisivat olleet erittäin suuret. Lisäksi konesavotat, jotka työllistävät; Ponsset, ajokoneet ja rekat kuskeineen sekä metsänhoitotyöt: maaperän muokkaus, taimien istutus, risusavotta ja tulevat harvennukset. Nämä kaikki olisi tarjonneet erittäin paljon työpaikkoja ja samalla verotuloja. Metsä tarvitsee koko kasvukaarensa ajan myös hoitotöitä.
Kysyin ammattiauttajalta kuinka suuret euromääräiset menetykset nämä metsien sosialisointi, ei vaan suojelupäätökset, ovat Kuusamolle aiheuttaneet. Vastaus oli, ettei hän pysty tarkkoja lukemia sanomaan, mutta euromäärät olisivat varmasti olleet huikeat. Jos näitä suojelusopimuksia ei olisi tehty, niin kyseiset metsät olisivat talouskäytössä edelleen, jolloin ne tarjoaisi kuusamolaisille töitä ja toimeentuloa sekä verotuloja kaupungille.
Kaupungin päättäjien ei kannata tässä kaivosasiassa lähteä ”rautakankea rattaiden väliin pujottamaan”. Kaivokset ovat Kuusamon tulevaisuutta, sillä ne tarjoavat ympärivuotisia työpaikkoja, eivätkä rasita kaupungin taloutta.
Kobolttikuumeesta kärsiville. Kirjoittajan pitäisi tutustua Kuusamon kaupungin tekemiin suojelupäätöksiin noin 50 vuoden ajalta. Kysyn, onko hänen tutkimuksensa tarkoitus etsiä keinoja joilla kaivostoiminta Kuusamossa saataisiin estettyä, tai kokonaan yhteiskunnan hallintaan eli sosialisoitua.
Hänelle näytti tulleen iloinen asia mieleen, koskiensuojelulaki, jolla sinetöitiin Kitka- ja Oulankajokien suojelu energiatuotannolta. Aika rohkea olet kertoessasi, että suurin osa kuusamolaisista ja suomalaistakin on olleet suojelupäätökseen tyytyväisiä. Mistä tämä varma lienee peräisin? Lienekkö tiedossasi ns. puna-vihreyttä jolloin usko, luulo ja pelottelu saattavat sujahtaa varman tiedon ohitse.
Tässä näistä kuusamolaisten metsien- ja jokiensuojelusta