Eksymän suku juhli lauantaina 7.7 kymmenettä sukukokoustaan Kuusamossa. Kuusamo opistolle järjestettyyn sukujuhlaan osallistui noin 90 henkilöä ympäri Suomea. Sukulaisia oli myös Saksasta ja Ruotsista.
Ohjelmassa oli yhdessä oloa ja porisemista sukulaisten kanssa. Ennen sukukokousta oli kerätty valokuvia vuosien varrelta suvun tapahtumista noin tunnin ajaksi kestäväksi pover point esitykseksi. Sukukokous päätti, että seuraavat sukujuhlat järjestetään Kuusamossa 10.7.2021. Sukuseura täyttää silloin 30 vuotta.
Eksymän suvun patsas julkistettiin lauantaina sukupuupuistoon Eksymän suvun puun läheisyyteen. Patsaan tarkoitus on muistuttaa jälkipolville Matti Eksymän perustamasta ensimmäisestä teollisesta tuotantolaitoksesta, liippatehtaasta, Kuusamon Suiningille. Patsaan on veistänyt Vilho Outila Pudasjärven Kollajasta. Hänen kuuluisin veisto työ on Lapin sodan muistomerkki joka painaa noin 3500 kg. Avauspuheen jälkeen Pentti Eksymä piti juhlapuheen .
Arvoisa Kuusamon kunnan edustaja, hyvät Eksymän suvun ja – sukuseuran jäsenet. Hyvät ystävät.
1900-luku ja erityisesti sen alkuvuodet olivat Suomessa voimakasta teollistamisen aikaa. perustettiin runsaasti pienempiä ja suurempia ruukkeja. useimpien ruukkien ja teollisuuslaitosten käyttövoimana oli vesivoima, jota virtasi runsaasti Suomen koskissa.
Koskien voimatalouteen valjastaminen, varsinkin pienempien ruukkien osalta, tapahtui paikallista työ- ja hevosvoimaa käyttäen. Näin tapahtui myös Jyrkänkoskella. Laitosten käyttötekniikka oli useissa ruukeissa niin yksinkertaista, että osan koneistoista pystyi kyläseppäkin valmistamaan. Monissa Kuusamon kotitalouksissa käyttöesineet ja työkalut tehtiin käsin, liipatkin ”lykättiin” ja hiottiin käsin oman talouden tarpeeseen. Mutta niitä valmistettiin myös myyntiin, kauppapaikkana oli yleensä Oulun markkinat. Heräsi kysymys: Eikö käyttöesineiden teollinen valmistaminen olisi nopeampaa ja helpompaa verrattuna käsintehtynä ja vastaisi paremmin lisääntyvään kysyntään?
Näin sai alkunsa ajatus liippojen, myllynkivien yms. kivituotteiden teollisesta valmistamisesta. Matti Hermanni Eksymä päätti 5.10.1912 anoa Heikkilän kylän väliaikaiselta, kolmannelta lohkokunnalta hyväksymistä perustaa jauhomylly, kivihiomo ja sahalaitos Vuotungin Jyrkänkoskelle. Lupa irtosi ja ajatusta pidettiin hyvänä. Tämän jälkeen, 21.6.1913, Matti Hermanni haki Venäjän Suomen kuvernööriltä luvan mainitulle yritystoiminnalle.
Hanke oli silloisissa paikallisissa olosuhteissa suuri, sitä oli myös hankkeen voimantarvekin, joten kuvernööri hyväksyi hakijalle koko Kuusinkijoen Jyrkänkoskessa virtaavan vesimäärän. Töissä voimalaitostyömaalla oli kymmeniä miehiä hevosineen. Tulevan kiviruukin läheisyydessä, Laajusvaarassa, oli runsaasti tarjolla ruukin tarvitsemaa kiviainesta. Sieltä olivat kyläläisetkin hakeneet liipparaaka-aineet lykättäväksi. Tietysti jauhomyllyn ja sahatavaran raaka-aineet tulivat paikallisilta.
Useiden valitusten ja käräjöintien jälkeen päästiin varsinaisen tuotantolaitoksen rakentamiseen v. 1916-1917. Vasta v. 1918, kapinavuoden jälkeen, päästiin varsinaiseen tuotantoon. Jyrkänkosken ruukin tuotteiden menekki oli hyvä, koska Laajusvaaran kiviaines oli hiontaominaisuuksiltaan erinomaista. Pääasiallisesti markkinat olivat Suomessa. Tuotteita vietiin tiettävästi kahdeksaan maahan, pääasiassa Englantiin.
Jyrkänkosken ruukki oli Matti Hermanni Eksymän teollistamistoimista suurin. Lisäksi hän oli osaomistajana mylly- ja sahahankkeessa Kiitämäjärven Kettukoskessa. Näiden mainittujen hankkeiden alullepanijana ja toteuttajana Matti Hermanni Eksymä urakoi myöskin Kuusamon kunnan rakennuttamia kouluja ja maanteiden siltahankkeita.
Olkoon tämä muistokivi kehitystä eteenpäin vievän korven kasvatin muistoksi.
Pentti Eksymä/ se