Kotihoidossa työskenteleviltä lähi- ja perushoitajilta tulee yhä useammin suoranainen hätähuuto liittoon. Moni hoitaja joutuu siirtymään muille aloille, sillä oma terveys ei kestä kohtuutonta kuormitusta. Uusimmassa Kunta10-tutkimuksessa kodinhoitajat ja lähihoitajat nousivat sairauspoissaoloissa kärkeen. Hoitajat ovat huolissaan asiakkaista, joille heillä ei ole riittävästi aikaa liian pienen henkilöstömäärän vuoksi.
THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan vanhustenhoidon yksiköissä henkilöstö on huolissaan siitä, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kotihoidossa jopa puolet työntekijöistä koki, ettei ehdi tekemään työtään kunnolla tai että joutuu ottamaan vastaan tehtäviä ilman riittäviä resursseja.
Olemme saaneet lukea lehdestä, että Helsingin kotihoito on joutumassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontaan. Viraston tietojen mukaan kotihoito on kuormittunut liikaa erityisesti Itä-Helsingin alueella.
Monessa kunnassa kotihoidon käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana. Pelkkä työn organisointi ja tekniset apuvälineet eivät riitä laadukkaan hoidon toteuttamiseen. Tarvitaan lisää henkilökuntaa. Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. Koti ei myöskään ole oikea hoitopaikka kaikille. Moni vanhus tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa.
SuPerin vuonna 2015 tehdyn kotihoidon selvityksen mukaan hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin.
SuPer julkisti selvityksen hoitajien työkuormasta kesällä 2016. Selvityksen mukaan lähi- ja perushoitajista 93 prosenttia oli huolissaan hoidon laadusta ja aikapulan takia riittämättömästä kuntouttavasta työotteesta. Hoidettaville ei ole riittävästi aikaa eikä heidän yksilöllisiä tarpeitaan pystytä huomioimaan. Vastaajista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa.
Lainsäädännöllä pyritään turvaamaan asiakkaan hyvä hoito. Vanhuspalvelulain mukaan ”toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.”
Tällä hetkellä vanhuspalvelulain vaatimukset eivät toteudu. Myöskään työsuojelulainsäädännön vaatimukset eivät täyty.