Kesä on otollista aikaa sukutapaamisten järjestämiseen. Kukka-suku kokoontuu Pudasjärven Ohtapirtille lauantaina 29. heinäkuuta muistelemaan sitä, miten suvun vaiheet ja yhteydet muihin sukuihin ovat kehittyneet siitä, kun Kuusamon tilojen verotusarvojen määritysasiakirjan vuodelta 1767 sivulla 29/53 mukaan lautamies Påhl Laarsson Hucka raivasi lautamies Erik Huckan tuolloin asuman, nykyisessä Meskusvaarassa sijaitsevan Nojosenvaara 34:n tiluksen, noin 80 vuotta aiemmin erämaasta.
Lautamies Påhl Larsinpoika Hucka mainitaan Kuoliovaaran Hukkasen asuttajaksi. Lautamiesten Påhl ja Eric Hukan tilukset ulottuivat suurpiirteisesti esitettynä aina nykyisen Taivalkosken rajalta Kitkajärviä mukaillen nykyisen Rovaniementien ympäristöön saakka. Etelässä alueen nykyisenä rajana ilmeisesti oli valtatie 20. Alueella asuivat Kurkijärven Veteläiset ja Juntuset, Purnuvaaran Ronkaiset ja Meskusvaaran Jaakkolat, Karjalaiset, Säkkiset, Ervastit ja Haatajat, Kitkalla asustivat Kurtit, Määtät ja Tauriaiset. Eric Hukan tilukset jaettiin 1700-luvun alussa naimakauppojen ja eri sukujen lautamiesten yhteistyön tuottamien etujen takia jo Yrjö Karjalaisen ja Erikin vävyjen kesken. Lautamies Anders Heikkinen sai Philip Erinpoika Hukan kanssa tekemällään kaupalla haltuunsa tammikuussa 1798 osan Nojosenvaaran Nro 3 tiluksia. Kauppakirjoissa todetaan se, että Eric Hukka tunnetaan myös nimellä Kukka. Elinolojen varmistamisilla, arvovallan säilyttämisillä, lautamiesten yhteistyöllä ja naimakaupoilla syntyi sukujen ja sukupolvien tiivis verkosto, joka kattaa Suomussalmen, Sallan, Posion, Taivalkosken, Pudasjärven ja ulkomaita kuten Ruotsia ja USAa.
Kuusamolaisten talonpoikien vaiheista saa 1700-luvun alusta alkaen tarkan selon tulkitsemalla Philip Nojosenvaaran 1773 rakennetun asuinrakennuksen, joka on yhä asumiskäytössä, lipaston kätköistä löytyneitä asiakirjoja. Asiakirjojen sisältönä ovat naimakauppoihin sisältyvinä maakaupat, perunkirjat ja lautamiesten asianhoitotehtävät. Asiakirjat on laadittu vanhalla ruotsilla vielä 1860-luvulle asti. Sen jälkeen ne kirjoitettiin suomeksi. Jotta asiakirjojen aikalaisuus ja aikalaisten elämän kuvaamiset saadaan tulkinnoissa säilymään sellaisenaan, niiden tulkitsijaksi tarvitaan Seppo Alinpojan kaltainen sukujen seikkaperäisen historian tietäjä.
Koillismaalaisen talonpoikaskulttuurin vaalimiseksi Kukka-suku ry kokoaa ja tieteellisesti tulkitsee sukutietoa, joka löytyy alkuperäisistä lähteistä kuten kirkonkirjoista ja aikalaisten asiakirjoista. Se, että Kukka-suku polveutuu suoraan Kainuun alueen ja Kuusamon lautamiehistä ja lautamiesvävyjen suvuista, on erikoisella tavalla mahdollistanut asiakirjojen säilymisiä. Lukujaa ohjaan perehtymään Koillismaan sukututkijoiden teoksiin, josta viimeisimmät ovat Kukka-suku Ryn vuosina 2015 ja kesäkuussa 2017 julkaisemia. Teoksen perhetietojen selvittämisestä ja taltioinnista kunnian kohdistan sukututkija Jorma Kukalle. Hän koosti elämänvaiheet ja tapahtumat 4.733 perheestä aina vuoteen 1917 asti, missä toteutuu Suomen 100-vuotisen historian kunnioitus ja Kukka-suku ryn valmistautuminen juhlistamaan omaa 10-vuotista taivalta. Viimeisin sukuteos kattaa koko Koillismaan alueen. Teoksessa Posion, Taivalkosken, Sallan, Pudasjärven ja Suomussalmen sukuja on tutkittu laajahkosti. Erityisesti Kukka-sukuun teoksen kautta itsensä tunnistavaa lukijaa rohkaisen kääntymään yhdistyksen julkaisemien teosten ja verkkosivujen kautta tuottamaan tarinoita ja kertomuksia sekä kartuttamaan oman esivanhempiensa sukuperinnettä.
