Ahdistus on jokapäiväisessä puheessa helppo sana kuvaamaan jotakin outoa tunnetta, suhtautumistapaa tai olotilaa. Kun jokin asia tuntuu epämukavalta, ärsyttävältä, tuskastuttavalta tai pelottavalta, on näppärää todeta potevansa ahdistusta. Täytyy kuitenkin aina muistaa, että hallittavissa oleva ahdistuksen tunne on osa normaalia ihmisen elämää, joka antaa potkua ja voimaa selvitä vaikeistakin tilanteista ja kokemuksista.
Ahdistus käsitteenä ei loppujen lopuksi ole lainkaan yksiselitteinen ja kivuttomasti erotettavissa jostakin muusta tunteesta tai sairauden oireesta. Surun, pelon tai muun vahvan tunnetilan kokeminen saattaa naamioitua ahdistuksen tunteeksi.
Ahdistuneisuuden tunnetta saattavat aiheuttaa myös fyysisten sairauksien oireet, kuten keuhkoahtauma, sepelvaltimotauti ja kilpirauhasen liikatoimintaa. Juuri nämä fyysiset oireet saavat ahdistuneen usein hakemaan apua ”väärältä” asiantuntijalta.
Ahdistuksen tuntemuksen synnyttää yleensä jokin ihmisen elämässä tai elämäntavassa tapahtunut tai oleva häiriötekijä, joka aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä rajujakin näkyviä toimintoja. Ahdistus imaisee ihmisen jatkuvaan varuillaanoloon tai jännitystilaan. Ahdistus saattaa näyttäytyä ja tuntua hikoiluna, vapinana, hengenahdistuksena, päänsärkynä, vatsakipuna ja sydämen tykytyksenä. Paniikkikohtaukset määritellään ahdistuksen oireiksi.
Ahdistuksen tunne on rektio tilanteisiin, jotka jännittävät, pelottavat tai tuntuvat uhkaavilta. Psyykkisen sietokyvyn ylittyminen aiheuttaa ahdistuksen kokemisen. Tämä sietokyvyn ylittyminen saa ihminen reagoimaan yllättäviin ja tuttuihinkin tilanteisiin ahdistuneisuudella. Aluksi muodostuu kokemus itseä kohtaavasta uhasta tai vaarasta, joka käynnistää sisäisen hälytysjärjestelmän aktivoitumisen ja syntyy ahdistuksen tunne.
Joissain tapauksissa ahdistuksesta saattaa puhjeta masennus, jolloin toimintakyky alenee, negatiiviset ajatukset voimistuvat kehittyen masennuskierteeksi. Yhteiskuntaamme myllertävä yhä enenevä epävarmuus, taloudellisen tilanteen haasteet, työn menetyksen pelko, työttömyys, kiusaaminen, hyväksynnän puute, yksinäisyys ja monet muut huolet vaikuttavat sietokykyyn.
Ahdistuksen lisääntymistä ruokkii nykyihmisen vaikeus pysähtyä ja rauhoittua. Opiskelu-, koti-, harrastus- ja työelämän vaatimukset ovat kiristyneet, eivätkä kaikki hallitse enää taitoa rentoutua ja palautua tekemisistään samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Pudasjärvi
