Arvoisat ja suuresti kunnioitetut kauppaneuvokset ovat liikuttavan yksimielisesti todenneet, ettei golfkentän ylläpito olisi mikään kannattava bisnes. Ensiksi herää kysymys, kummalla herroista on sellaisesta kokemusta? Mistä he sen niin varmasti tietävät sanoa? Kuinka ahkerasti he itse ovat Kuusamon golfrataa käyttäneet? Minulle on kerrottu, että golfradan kiertäminen kestää 4-5 tuntia ja matkaksi tulee noin 10 km, niin että kyllä se herrojen fysiikalle voisi ihan hyvääkin tehdä.
Jos herrojen käytännön kokemus on samaa maata kuin minun, niin he puhuvat mutu-tuntumalla, niin kuin minäkin. Ja näillä tuntumilla ei kannata asiantuntijaa leikkiä. Pelkkä Koillismaan osuuskaupan johtaminen ei sitä välttämättä tuo. Hannula perusti osuuskauppaan kaikenlaisia bisneksiä, sikalaa myöten, mutta golfrata jäi vielä perustamatta.
Toinenkin asia herrojen kannanotossa heittää, nimittäin se, että kunnallispolitiikka ei ole liiketoimintaa, vaan palvelutoimintaa. Kaupunki pitää yllä monenlaisia liikuntalaitoksia aivan jääkiekkokaukaloa ja liikuntahallia myöten. Eikö näitäkin pitäisi hoitaa liiketaloudellisesti? Kuinka hyvin ne kannattavat? Tai mitäpä minä kysyn. Olin niitä itse aikanaan perustamassa. Jo lähtiessä oli selvää, että ne tuottavat pelkkää persnettoa, niin että rytisee, mutta ne palvelevat paikkakunnan imagoa ja nuorison liikuntaa.
Koska minä en golfista tiedä paljoa enempää kuin nimen, niin minun ensimmäistä kirjoitustani oikaisi veljenpoikani Ähtäristä, joka kiisti jyrkästi, että golf olisi mikään ”herrojen” peli, vaan tavallista peliä ja tuhtia liikuntaa siinä missä muutkin. Hän itse kertoi pelaavansa golfia, ei niinkään kilpaillakseen, vaan omaksi ilokseen.
Häneltä olivat monet kysyneet, että onhan Kuusamossa golfrata, ja heistä monet olivat valinneet lomakohteekseen Kuusamon juuri tämän vuoksi. Kuusamossa on Rovaniemen ja Levin ohella Pohjois-Suomen parhaat kentät. Nimenomaan Kuusamon kentän sekä sijainti että kunto ovat saaneet tunnustusta. Hän väitti, että kesämatkailun oheistuotteena golfkenttä kyllä kannattaa. Sitä voi kysyä esimerkiksi Sotkamosta, Rovaniemeltä tai Leviltä. Näillä paikkakunnilla se hyvin lyö leiville, mutta nimenomaan matkailulaitoksen yhteydessä.
Kaupunki on monella tavalla tukenut talvimatkailua esimerkiksi Rukalla, ja siinä se on menetellyt oikein ja kaukokatseisesti. Eivät nämäkään investoinnit yksityisesti ajatellen, mitään kultakaivoksia ole, mutta ne ovat tukeneet kokonaisuutta. Tässä tapauksessa kenttä on jo valmiiksi kaupungilla. Siihen ei tarvitse hirveitä investoida, pitää vain huolta, että kenttä on toimintakunnossa.. Ei se mikään rahanreikä ole pidemmällä tähtäimellä ole, uskoakseni pikemminkin päinvastoin.