Paikallislehdessä ja maakuntalehdessäkin Jyrki Mäkelä on todistellut väitettään ’Kuusamo ei ansaitse luontokaupungin titteliä’. Pääperusteluina väitteelleen hän kertoo olevan Kuusamon poliittinen päätöksenteko, keskustan virheellinen suhtautuminen elinkeinopolitiikkaan ja viimeisenä kaupunginhallituksessa tehty päätös luontoarvoihin liittyvien valtuustoaloitteiden hylkäämisestä. Olen eri mieltä Jyrkin kanssa seuraavasti kantaani perustellen.
Jo historiallisista matkakertomuksista ja erityisesti Karelianismin taiteilijoiden mm. Inhan ja Gallen-Kallelan teoksista Kuusamon luonnon hienoudesta suomalaiset ovat saaneet hyvän kuvan ja kansainvälisestikin asia tunnetaan. Tätä kuvaa ovat vielä vahvistaneet Kuusamossa tuotettu filmimateriaali, luontokuvat ja ennen kaikkea kävijöiden täältä saamat kokemukset matkailun ohjelmapalveluissa tai tutustuessa elinkeinoihimme ja kuusamolaisten arjen sujumiseen. Vieraat ovat saaneet satumaisen kuvan luonnostamme.
Kuusamolaisten päättäjien sitoutumisesta luonnonarvoihin kuvastavat muun muassa Kuusamon valtuuston yksimielisesti kunnan 125-vuotisjuhlakokouksessa vuonna 1993 hyväksymä ympäristöjulistus ja niin ikään yksimielisesti vuoden 2014 alussa valtuustossa hyväksytty päätös luonnonvarojen käytön yhteensovittamisesta. Jälkimmäinen raportti oli perusta strategisen yleiskaavan päivittämiselle. Keskusta oli molemmissa valtuustoissa enemmistönä. Kestävä kehitys ja luonnonvarojen käytön sopusointu olivat näille päätöksille leimaa antavia.
Suoraan luonnosta saatavien tuotteiden ja jalosteiden sekä luonnossa tapahtuvien palvelujen ja harrastusten arvoa on vaikea arvioida. Suoranainen vaikutus tuotannossa, jalostuksessa ja matkailussa on 360 miljoonaa euroa. Kotitarvekäyttö ja virkistyksen arvo tulee vielä päälle. Metsä- ja puuteollisuuden tuotteet, elintarvikkeet juustosta luonnontuotteisiin sekä luonnon mahdollistamat elämykset ja tapahtumat ovat valttejamme kansainvälisessä kilpailussa. Tapahtumista Nature Photo, Ruka Nordic ja Nuts-karhunkierrosjuoksu ovat tunnetuimpia. Yhteenvetona voidaan todeta, että iso osa kuusamolaisten arjesta – työstä ja vapaa-ajasta – sujuu luonnossa.
Suosittu Oulangan kansallispuisto ja juuri avattu Hossan kansallispuisto sekä lähellä olevat Paanajärven, Syötteen ja Riisitunturin puistot ovat alueemme vetovoimatekijä. Samalla kuitenkin metsämaita on siirtynyt perinteisestä kasvatuksesta yli 120 tuhatta ha metsätalouden puuhuollosta pois. Muitakin rajoitteita puun käytölle on. On luonnollista, että yrittäjät kantavat huolta raaka-aineesta.
Nyt valtuustokauden käynnistyessä kaupungin strategiaa päivitetään. Luontokaupunki tulee olemaan keskeinen osa tulevaa ohjelmaa. Elinvoiman vahvistaminen ja hyvinvoinnin turvaamine eri keinoin ovat tärkeitä tavoitteita selvitä tulevista haasteista. Vaalihuumassa syntyneitä asioita ei sellaisena voida toteuttaa, mutta käytännössä luontoarvoja vaalitaan periaatteidemme mukaisesti päätöksiä tehdessä. Nyt keskitymme erityisesti kunnan palveluihin ja talouteen.
Strategiaan tarvitsemme riittävästi konkreettisia asioita, joilla luomme luontokaupunkiin työtä, vahvistamme vetovoimaa sekä tuemme kehitystä ja hyvinvointia koko maakunnassa. Kuusamo haluaa olla edelleen johtava luontokaupunki.