Kiitos Tuomo Hänniselle, Viljo Karjalaiselle ja muille lyhyemmin kommentein keskusteluun osallistumisesta. Kuusamon kaupunki on strategiassaan halunnut kehittää Kuusamoa luontokaupunkina. Onko Kuusamo luotokaupunki tai ei, sille ei ole olemassa mitään sovittuja kriteerejä ja jokainen voi olla siitä haluamaansa mieltä. Mikä tahansa maailman kaupunki voi väittää olevansa luontokaupunki. Kuusamolle luontokaupunki -nimellä on kuitenkin oma erityinen merityksensä. Luontokaupungilla on taloudellinen ja mielikuva-arvonsa, sillä Kuusamo, sen matkailu, markkinointi ja sen vientituotteet elävät pitkälti luontoarvoista.
Kritisoin Kuusamon luontokaupunkiarvojen unohtamista erityisesti poliittisessa päätöksenteossa. Hänninen ei valitettavasti vastaa ollenkaan miksi on tehty sellaisia päätöksiä, jotka eivät tue luontokaupungin imagoa. Luettelin tästä jo aiemmassa kirjoituksessa useampia ajankohtaisia esimerkkejä. Miksi emme halua arvioida Kuusamon kaupungin omistamien maiden luontoarvoja ja käyttää hyväksi niiden mahdollisia virkistysarvoja? Miksi emme tarvitse Kuusamoon ilmastostrategiaa, vaikka jo pelkästään Rukan matkailu lepää pitkälti talven pysyvyydessä? Miksi emme anna neidonkenkien kasvaa Juuman nimellä, tai näe Karhunkierrosreitin arvoa, kuten Ely ja Metsähallitus huolestuneena kysyvät? Miksi sallisimme tuhansien mökkiläisten omistamien tonttien ympärille tontin rajaan saakka ulottuvat avohakkuut, joiden seurauksena ensimmäiset kovat tuulet kaatavat jatkossa tontin omistajan omatkin pihapuut? Kuka Kuusamossa haluaa asua mökillä, jota ympäröivät avohakkuut? Miksi emme esitä suojavyöhykettä mökkitonttien tai tärkeimpien kesäreittien varrelle? Eikö suojavyöhykkeitä tarvita Karhunkierrosreitin yksityismaille, Suomen suosituimmalle vaellusreitille?
Tiedän ehkä vastauksen kahteen viimeisimpään. Pelätään astua yksityisen maanomistajan varpaille? Tämä on kuitenkin sopimuskysymys. Kuusamolla täytyy löytyä rahaa kompensoida Karhunkierrosreitin suojavyöhykkeistä maanomistajalle mahdollisesti koituvat kulut, jos hän sitä vaatii. Useimmat tuskin edes vaatisivat. Jos mökkitonteista tulee avohakkuiden ympäröimiä, ei Kuusamoon nouse pian yhtään uutta vapaa-ajan asuntoa. Yksikään noista edellä mainituista päätöksistä ei ole luontokaupungille kunniaksi.
Tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla tuetaan luontokaupungin strategiaa, parhaimmillaan toimitaan jopa yhteisesti allekirjoitetun ympäristöjulistuksen hengessä. Ei se, että meillä on paperilla jotain kauniita tavotteita, tai että meillä on kaunista maisemaa (tai on ollut) vielä tee minusta Kuusamosta erityistä luontokaupunkia. Kaunista maisemaa on jokaisella paikkakunnalla. Luontoa pitää hyödyntää tavalla, joka tukee elinkeinoja, mutta huomioi myös luontoarvot. Tai sitten kannattaa luopua kokonaan koko luontokaupunki-tavoitteesta ja unohtaa reilusti sanahelinä.
Kuusamon Hirsitalot, Pölkky ja PS kaluste ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten puuta jalostamalla torjumme myös ilmastonmuutosta. Maaningan tuulivoimahanke on vuosisadan ympäristöhanke Kuusamossa. Toivon sille myötätuulta. Toivottavasti Kuusamo luo ilmastostrategian, jolla kannamme omalta osaltamme vastuun Rukan ja koko Kuusamon talvimatkailun jatkosta.
Arvostan Viljo Karjalaisen tapaisia luonnossa liikkujia, jotka paitsi liikkuvat luonnossa, uskaltavat puhua luonnon puolesta. Koillismalla asuu suuri joukko luonnonmukaisesti asuvia, metsästäviä, kalastavia, marjastavia ja kohtuullista kulutusta ja kestävää elämäntapaa noudattavia ihmisiä. Taitaa moni keskustaakin äänestävä olla elintavoiltaan vihreä? Meidän kaikkien ei tarvitse olla ihan Virtasia toimiaksemme Kuusamon ja sen luonnon hyväksi, kestävästi.
