Kuusamon elinvoimaisena säilyttämisen elinehto on saada nuoremme voimaan mahdollisimman hyvin ja viihtymään kotikulmillaan. Koko yhteisön tulee osallistua lasten ja nuorten kasvattamiseen. Meillä kaikilla on mahdollisuus toimia heidän hyväkseen arjessa – esimerkiksi puuttumalla kiusaamiseen, jos sellaista lasten tai nuorten keskuudessa huomaamme. Esimerkiksi koulukiusaaminen on Kuusamossakin todella suuri ja yhä lisääntyvä ongelma. Huolestuttavaa on se, että nuorten mukaan opettajat eivät juurikaan puutu asiaan. Kiva koulu -nimitys ei riitä, on ihan oikeasti tehtävä jotain!
Toki tarvitaan valistusta vanhemmille (esim. huumeisiin liittyen, ne näkyvät jo valitettavasti katukuvassa) ja resursseja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Ennen kaikkea meidän täytyy antaa sekä lapsille että nuorille itselleen mahdollisuuksia päättää heitä koskevista asioista.
Kuusamoon onkin perustettu nuorisovaltuusto. Se edustaa kaupungin nuoria päätöksenteossa. Demokraattisesti valittujen nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Nuorisovaltuuston tarkoituksena on myös tiedottaa nuoria kunnan päättäjien toiminnasta sekä auttaa nuoria löytämään keinoja vaikuttaa. Lisäksi se edistää vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä, jotta nuoret otetaan aidosti mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin.
Suurin osa nuoristamme voi onneksi hyvin, mutta meidän on syytä toimia, mikäli haluamme auttaa niitä, joilla ei mene hyvin ja mikäli haluamme ennaltaehkäistä pahoinvoinnin lisääntymistä. Kaikki varmasti tiedostavat sen, mitä voi aiheutua, mikäli asioihin ei puututa nopeasti. Mielestäni meidän tulee panostaa erityisesti ennaltaehkäisevään työhön. Sitä tulisi tehdä nykyistä enemmän ja vastuuta jakaa eri sektoreilla.
Kuusamossa oli vuonna 2016 huostaanotettuja, kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 17-vuotiaita 36 lasta ja nuorta (1.2 % ikäluokasta). Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleita alle 20-vuotiaita oli 200 (5.9 % ikäluokasta.) Huostaanotto on äärimmäinen toimenpide, johon pääsääntöisesti ryhdytään vasta, kun erilaiset avohuollon tukitoimet (esim. lapsiperheiden kotipalvelu, tehostettu perhetyö, tukiperhetoiminta) eivät ole olleet riittäviä lapsen tai nuoren hyvinvoinnin varmistamiseksi.
Avohuollon tukitoimet ovat kaupungin kannalta taloudellisestikin järkevää toimintaa. Esimerkiksi lapsiperheelle tukitoimena tarjottu kotipalvelu 8h/vko kustantaa noin 23 000 e vuodessa, kun taas nuoren sijoittaminen tilapäisesti perhekotiin maksaa yli 80 000 e. Psykiatrinen osastohoito OYS:ssa puolestaan maksaa jopa 200 000 e vuodessa. Panostaminen varhaisessa vaiheessa perheiden tukemiseen tuo pitkässä juoksussa huomattavia säästöjä.
Kuusamossa on jo pitkään ollut puute koulupsykologin palveluista. Silloin, kun nuorella on hätä, hänen tulisi päästä asiantuntijan vastaanotolle heti, ei vasta viikkojen päästä. Jollain lailla meidän tulisikin kehittää nuorille suunnattuja palveluita niin, että heillä olisi mahdollisimman matala kynnys ottaa puheeksi mahdolliset ongelmat kotona tai koulussa - huolen ääneen sanominenkin monesti helpottaa oloa.
Oulussa on hyvä esimerkki nuorille suunnattu Byströmin talo, jossa toimii kahvila ja nuorten neuvontakeskus. Saman katon alla toimivat terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi ja useita nuoriso-ohjaajia. Nuori voi tulla kahvilaan ja kertoa ohjaajalle huolensa ja hänen kanssaan keskustellaan ja tarvittaessa ohjataan sopivan asiantuntijan luo. Toki nuoret voivat ihan muutenkin viettää kahvilassa aikaa keskenään – joten talon ovesta sisään astuminen ei leimaa ketään. Kuusamossa nuortentalo Winssissä tehdään jo nyt upeaa työtä kuusamolaisten nuorten eteen, mutta taloahan voisi kehittää edelleen Byströmin toiminnan suuntaan? Tässä olisikin paikka kuunnella nuorisovaltuuston ideoita.
Nuorissa on meidän tulevaisuutemme - annetaan heille siis eväät mahdollisimman hyvään elämään!