EU asetti osana Eurooppa 2020 -strategiaa vuonna 2010 kolme laajakaistatavoitetta, jotka vielä päivitettiin 2012 Digitaalistrategiassa: peruslaajakaistayhteyden (alle 30Mbit/s) olisi oltava kaikkien eurooppalaisten ulottuvilla vuoteen 2013 mennessä; vuoteen 2020 mennessä kaikkien eurooppalaisten saatavilla on nopeat laajakaistayhteydet (30 Mbit/s tai enemmän); vuoteen 2020 mennessä vähintään 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista on ultranopea laajakaistayhteys (yli 100 Mbit/s).
Komissio määritteli syyskuussa 2016 antamassaan tiedonannossa (gigabittiyhteiskunta 2025)kolme vuoteen 2025 ulottuvaa strategista tavoitetta, jotka täydentävät vuoteen 2020 ulottuvia digitaalistrategian tavoitteita:
-vähintään nopeudella 1 Gbit/s toimivat yhteydet kaikille tärkeille sosioekonomisille vaikuttajille (esimerkiksi koulut, liikenteen solmukohdat ja pääasialliset julkisten palvelujen tarjoajat).
-keskeytymätön 5G-palvelu kaikilla kaupunkialueilla ja kaikilla keskeisillä maaliikenneväylillä.
-kaikilla EU:n kotitalouksilla, niin maaseudulla kuin kaupungissa, on käytettävissään internetyhteys, jossa latausnopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa todetaan, että jo nopeiden laajakaistayhteyksienkin osalta maaseutualueet muodostavat yhä ongelman useimmissa jäsenvaltioissa kun vuoden 2017 puoliväliin mennessä 14 jäsenvaltiossa kattavuus oli maaseutualueilla alle 50 prosenttia.
Kolmannen eli ultranopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottoa koskevan tavoitteen osalta voidaan todeta, että vain 15 prosentilla kotitalouksista oli näin nopea internetyhteys vuoden 2017 puolivälissä, vaikka tavoitteena on, että vähintään 50 prosentilla olisi sellainen vuoteen 2020 mennessä tarkastuskohteena olleista viidestä jäsenvaltiosta.
Tilintarkastustuomioistuin antaa suosituksia tavoitteisiin pääsemiseksi, jotka koskevat kolmea alaa: strategista suunnittelua, sääntely-ympäristöä ja kilpailun edistämistä rahoituksen avulla
Eurooppa 2020 -strategian laajakaistatavoitteista jo nopeusvaatimusten peruteella näkee langattomien mahdottomuuden ja se lukee myös rapostissakin seuraavasti: ”5G-verkko edellyttää kuituverkkoon perustuvaa alueverkkoinfrastruktuuria, jonka myötä 5G-verkoista tulee loppukäyttäjien lähellä toimiva, laajakaistayhteyksiä täydentävä (ei korvaava) verkko”.
Kuusamon kaupungin johto sanoo 26.3. ilmestyneessä Koillissanomissa, että pitää rohjeta investoida, pelkkä säästäminen on tuhon tie. Samassa jutussa kerrotaan investointiohjelmasta, mutta tuosta ohjelmasta puuttuu asumisen ja yritystoiminnan perusedellytyksenä välttämätön perusinfra eli valokuituverkko ja listalla kuitenkin on esim. kyseenalainen, parkkipaikkoja vähentävä ja liikennettä vaikeuttava Kitkantien katuremontti.
Kaupungin päätös tukeutumisesta mobiiliratkaisuun on täysin Eurooppa 2020 -strategian vastainen ja aiheuttanut miljoonien vahingon saatavilla olleiden tukimiljoonien menetyksenä.
Lieneekö Kuusamossa keksitty ”satunnaistietogeneraattori”, kun monia päätöksiä tehdään yleisesti saatavilla olevien tietojen vastaisesti?
