Taivalkoskelainen kalanviljelijä Pentti Parviainen moitti Koillissanomissa 31.8.2018 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Kuusamon kaupungin elintarvikevalvontaviranomaisen toimia kala-alan laitosten valvonnassa ja syyttää viranomaista syrjinnästä. Parviaisen väittämän mukaan viranomainen on tehnyt päätöksen, jolla on kielletty käytettyjen kalalaatikoiden uusiokäyttö Koillismaan kala-alan laitoksissa.
Parviainen myös väittää, että ”Oulussa kalaliikkeissä yleisesti käytetään kalalaatikoita toiseen kertaan pakattujen tuotteiden liikuttelussa”, ja tästä johtuen Koillismaan kalastajille koituu ”vähintään 30 000 euron” kuluerä. Parviainen pyytää lopuksi viranomaiselta tiedotusta toimijoille laatikoiden uusiokäyttöön liittyen.
Elintarvikevalvonnan päätarkoitus on kuluttajien suojaaminen. Elintarvikealan toimijoiden on elintarvikelain mukaan tunnettava elintarvikkeeseen ja sen käsittelyyn liittyvät terveysvaarat ja elintarviketurvallisuuden kannalta kriittiset kohdat toiminnassaan. Toimijoiden on ensisijaisesti pyrittävä itse turvaamaan tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuus, vaikka viranomaisvalvontaa suoritetaankin.
Kuluttajan täytyy voida luottaa siihen, että markkinoilla olevat elintarvikkeet ovat turvallisia ja laadultaan hyviä, ja että niiden valmistus on tehty koko elintarvikeketjun osalta alkutuotannosta lähtien hyvää hygieniaa noudattaen.
Viranomaisen suorittaman valvonnan on tarkoitus varmistaa elintarvikkeiden elintarvikemääräysten mukaisuus. Tästä syystä viranomainen ei voi suorittaa valvontaa yrittäjien taloudellista etua ajaen.
Kirjoituksessa mainitut ”Norjan lohen kalalaatikot” ovat matalia styrox-laatikoita, jotka ovat huokoista ja haurasta materiaalia. Parviaisen lainsäädäntöä siteeraama lause ”käytettyjä kalalaatikoita voidaan käyttää käärittyjen tuotteiden pakkaamisessa” ei tosiasiassa ole suora lainaus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004 hygienia-asetuksesta, vaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antamaa lainsäädännön tulkintaohjeistusta ml. kyseisestä hygienia-asetuksesta.
Parviaisen siteerauksesta puuttuu kuitenkin olennainen sana ”puhtaita”. Epäpuhtaita styrox-laatikoita ei säädösten mukaisesti voida pitää soveltuvina edes pakattujen elintarvikkeiden kuljetukseen, saati pakkaamattomien tuoreiden kalojen kuljetukseen. Tulkinta on yhteneväinen myös Oulun seudun elintarvikevalvonnan kanssa.
Parviainen esittää kirjoituksessaan väitteet, että valvontaviranomainen olisi kieltänyt yksiselitteisesti käytettyjen styrox-laatikoiden uusiokäytön koko Koillismaalla ja toisaalta, että kukaan styrox-laatikoita käyttävistä toimijoista ei olisi saanut neuvoa ja ohjausta laatikoiden uusiokäytöstä. Parviainen kysyy kirjoituksessaan, milloin valvontaeläinlääkäriltä tulee tieto kalankäsittelijöille, että käytettyjä kalalaatikoita voidaan käyttää.
Puhtaiden kalalaatikoiden uusiokäyttöä pakattujen elintarvikkeiden kuljettamiseen ei ole millään kala-alan laitoksen valvontakäynnillä kielletty valvontaviranomaisen toimesta. Likaisten kylläkin. Kaikista elintarvikevalvontaan liittyvistä tarkastuksista kirjoitetaan aina tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan viipymättä toimijalle. Valvontaviranomainen täten saattaa tarkastuksillaan antamat ohjeistuksensa tai myöhemmin annettavat hallinnolliset päätöksensä tiedoksi toimijoille siten, että ne ovat aina yhdistettävissä tarkastuksella tehtyihin havaintoihin.
Yleistä valvontaviranomaisen tiedottamista tapahtuu vain silloin, kun jokin asia vaatii erityisiä ja uudenlaisia linjauksia. Tällaisesta yleistä tiedottamista vaativasta asiasta ei ole kuitenkaan ollut kyse styrox-laatikoiden uusiokäytön kohdalla, vaan asiaa koskeva hygienia-asetuksen tulkinta on pysynyt koko ajan ennallaan. Mikäli styrox-laatikoiden uusiokäyttö on noussut jonkun yksittäisen valvonnan yhteydessä esille, siitä on kyseisen toimijan kanssa tarkastuksen yhteydessä vähintäänkin keskusteltu, tarvittaessa myös kirjoitettu tarkastuskertomukseen kirjallisesti ylös.
Lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta on tarkoitus toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Elintarvikevalvonta ja siitä syntyvät asiakirjat ovat ko. lain mukaisesti aina lähtökohtaisesti julkisia.
Kuluttajien tiedonsaannin edistämiseksi luotiin vuonna 2014 elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä Oivahymy.fi, jota koordinoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Sivustolta löytyvät kaikkien suomalaisten elintarvikealan yritysten tarkastustulokset, joita kuka tahansa voi halutessaan käydä tarkastelemassa. Elintarvikeviranomaisilla on myös lakisääteinen velvollisuus maksutta neuvoa ja vastata asiointia koskeviin kysymyksiin.