Nopeiden laajakaistayhteyksien toteutumiseksi haja-asutusalueilla käynnistettiin 2009 ”laajakaista 2015 -hanke”, jossa tekniseksi vaatimukseksi asetettiin symmetrinen 100 Mbit/s yhteysnopeus. Tuo tekninen vaatimus sulki pois langattomat verkot ja vain kuituverkoille oli mahdollista saada tuki. Tuo tosiasia olisi pitänyt ymmärtää kaikissa kunnissa ja teettää heti koko kuntaa kattava ”Masterplan” yhteyksien toteuttamiseksi.
Kuusamon olisi pitänyt tilata suunnitelman teko ulkopuoliselta ammattilaiselta eikä itse asiasta huonosti perillä olevana tehdä vain ”mutu”-ratkaisuna mobiilipäätös.
Asiantuntija olisi saatuaan tiedot vakituisista asunnoista ja siitä, että miten milläkin alueella huomioidaan vapaa-ajan asunnot laatinut, suunnitelman ja kustannusarvion.
Kun kyseessä on ainakin 50 vuoden elinkaaren infra, niin kuidun merkityksettömän vaimennuksen ja kaapeleissa kuitumäärän vähäisen hintavaikutuksen vuoksi kuituverkko olisi keskitetty mahdollisimman vähiin aktiivilaitetiloihin. Kuusamosa kirkonkylälle, Rukalle ja korkeintaan kahteen muuhun paikkaan. Kun ei turhia laitetiloja, akustoja, varavoimakoneita, niin merkittäviä säästöjä ylläpitokustannuksissa.
Kuusamosta tuo ”Masterplan” edelleenkin puuttuu ja ei voi kuin ihmetellä, että miten nyt sitten voidaan muka olla mukana yhteisrakentamisessa, kun koko kuntaa kattavaa suunnitelmaa ei ole. Miten yhteisrakentamiseen asennettavien kaapeleiden kuitumäärät mitoitetaan kun ei tiedetä laitetilojen paikkojakaan. Minkä alueiden kattamiseen aina kunkin rakennettavan välin kuitumäärän on riitettävä?
Nyt kiireesti ”Masterplan”-asia kuntoon, jotta kaikki rakentamiseen tarvittava tieto on olemassa, jotta mitä tehdään, niin se on myös kokonaissuunnitelmaa toteuttavaa.
Mobiililaajakaistaan tukeutumisen sijaan olisi pitänyt tukea mobiilioperaattoreiden toimintaa rakentamalla kattava kuituverkko, josta kuituja vuokraamalla operaattorit olisivat ehkä rakentaneet paremman ja kattavamman mobiililaajakaistaverkon liikkuville. On aivan turha kuvitella, että 5G olisi ratkaisu varsinkaan syrjäseuduille, kun sen kantama on olemattoman lyhyt ja siksi tarvitsisi valtavasti uusia tukiasemia ja niille kun ei kuituyhteyksiäkään olisi saatavana, eivätkä he itsekään kustannussyistä niitä rakenna.
Kovasti toitotetaan markkinaehtoisesta toteutumisesta, joka on täyttä utopiaa ja kummallinen siksikin, että miksi antaa parhaat ”hankealueet” kaupallisille operaattoreille, kun ne olisivat hyvänä apuna koko kunnan kattavan verkon maksamisessa!
Laajakaistatukien hakeminen päättyy vuoden lopussa, mutta 2014-2020 maaseuturahoituskaudella on maaseutujen kehittämiseen mahdollisuus saada tukea myös kuituverkkoihin. Näissä niin sanotuissa kyläverkkohankkeissa tukikatto on 2 000 000 e!
