Vuonna 1997 Kuhmossa perustettu Kyllösten sukuseura on viime vuosien ajan keskittynyt suvun varhaisten vaiheiden tutkimukseen DNA-sukututkimuksen avulla. Kuhmon kantaisän Matti Kyllösen (s. 1600) miespuolisista jälkeläisistä on tehty neljä erillistä isälinjan geenitutkimusta Y-kromosomista. Kaikki testitulokset ovat olleet toisiaan vahvistavia. Kahdesta on tehty laaja Big Y testi ja kaksi näytettä on testattavana kaikkein laajimmalla Y700 testillä.
Y-kromosomissa aikojen saatossa tapahtuneiden äkillisten muutosten eli mutaatioiden avulla voidaan selvittää isälinjan sukulaisuussuhteita ja niiden ajoitusta. Naispuolisten henkilöiden äitilinjan testit tehdään solujen mitokondrioiden soluista ja ne kertovat kokonaissukulaisuussuhteista, eli ns. serkkusukulaisuudesta.
Testien tulokset kertovat, että Matti Kyllösen jälkeläiset kuuluvat Suomessa harvinaiseen R1b haploryhmään eli klaaniin (vain 0,5 % suomalaisista miehistä kuuluu tähän), tarkemmin vielä R1b-S21607-ryhmään. Nykyisten testitulosten perusteella tähän ryhmään kuuluu Suomesta Kyllösten lisäksi ainoastaan Kangasalan Ursinius/Ursin-suku.
Mutaatioiden avulla on voitu ajoittaa Kyllönen/Ursinius -sukujen geneettinen historia aina ajanlaskumme alkuun saakka ja vähän sen ylikin Batavit germaaniheimoon. Batavit asuivat Rooman valtakunnan rajana toimivan Rein-joen suistoalueella, nykyisen Hollannin kohdalla. He tekivät läheistä yhteistyötä Rooman valtakunnan kanssa. Mm. Rooman valtakunnan keisarien henkivartijoina käytettiin bataveja heidän uskollisuutensa takia. Rooman valtakunnan tuhon myötä suurin osa bataveista sulautui frankkeihin. Germaanisukupuussamme löytyy Rooman kansalaisia, mm. kuuluisa kapinoitsija Caius Julius Civilis.
Roomalaiset jättivät Brittein saaret n. 400 tienoilla. Tämän jälkeen Pohjanmeren rannikkoseutujen germaaniheimoja levittäytyi Britanniaan. Seurasi anglo-saksien invaasio saarille. Samalla levisi saarille myös kristinusko, mistä seurasi veriset sodat saaria miehittäneiden viikinkien kanssa.
Todennäköisesti Kyllönen/Ursinius S21607-suvut jakaantuivat niihin, jotka lähtivät Brittein saarille (Dryden, Minto, Shelton, Wood jne.) ja mantereelle jääviin (Kyllönen/Ursinius, Blaker, DeHoff jne). Näyttää siltä, että sukumme lähti omille teilleen muista germaanisista geenisukulaisistamme jo noin 400-luvulla. Ron Dryden (USA) on sukuhaaramme, batavien jälkeläiset, geneettinen päätutkija yhdessä Tukholmassa asuvan Pekka Ursiniuksen kanssa.
Mitkä olivat sitten Kyllönen/Ursinius sukumme vaiheet 400-luvun jälkeen? Tämä on toistaiseksi arvailujen varassa. Miten, milloin ja miksi Suomeen tulo? Ursinius oli tunnettu pappissuku. Pietari Kylliäinen taas oli piispa Maunu Särkilahden asejoukkojen jalosukuinen soini ja Olavinlinnan vouti. Liittyykö maahan tuloon kristinuskon levittäminen. Yksi mahdollinen linkki on tanskalainen Gyllenstiernan mahtisuku, joka liittyy Ruotsi-Suomen kuninkaallisiin. Kirjalliset todisteet vielä puuttuvat. Kyllönen ja Ursinius -suvut eriytyivät Viipurin tienoilla noin 1300-1400. Mutta, geenisukututkimus elää. Uusia tuloksia tulee jatkuvasti. Vuoden kuluttua olemme taas viisaampia.
Kyllösten sukuseura pitää sukukokousta Kuusamossa tulevana viikonloppuna. Samassa tilaisuudessa julkistetaan kolmas sukukirja. Porilainen Seija Tikkanen on tutkinut Amerikan sukulaisiamme ja kirja ”Amerikan Kyllöset” on valmistunut.