Lukijalta

Lu­ki­jal­ta: Mari Hua­ja’­naa Kuu­sa­moon

Suomeen on koittanut uuden hallituksen myötä uusi aika. Muutos on noteerattu korkealle myös kansainvälisesti. Toivottavasti naiskopla saa asiat kuntoon ja Suomi nousee poliittisesta ahdingostaan. Tosin tuollaiset kokoonpanot voivat johtaa myös pahemman luokan katastrofeihin. Naiset ovat kokeilleet siipiään aikaisemminkin mm. keskustapuolueessa ja sosiaalidemokraateissa, mutta he ovat aina kokeneet pahan mahalaskun.

Politiikka on mennyt höpön puhumisen tasolle niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Johtavat poliitikot ja ministerit laukovat suustaan epätotuuksien sammakoita harva se päivä. Kansa eikä lehdistö ei anna enää sumuttaa itseään kuten on saatu huomata. Sama koskee myös kansanedustajia. Kuusamolaiset ovat tässä suhteessa olleet valveutuneita – tulos tai ulos.

Jotenkin tuntuu siltä, että meillä suomalaisilla kuusamolaiset mukaan luettuna menee liian hyvin, sillä poliitikot nostavat esille jonninjoutavia asioita. Tämä koskee myös uutiskiimaista mediaa. Todellisiin ihmisten arkipäivän toimeentuloon ja elämiseen liittyviin asioihin ei haluta ottaa kantaa, eikä niitä haluta viedä eteenpäin.

Kuusamossakin olisi aika ryhtyä miettimään sitä, miten uusia työpaikkoja saataisiin synnytettyä, ja miten uutta teollisuutta voitaisiin tukea. Ulkopaikkakuntalaiselle lehden lukijalle muodostuu aika erikoinen kuva Kuusamosta ja kaupungin tavoitteista. Mielenkiinto näyttää kohdistuvan ennemmin erilaisten luurankojen tulevaisuuden prognosinointiin kuin todellisiin ihmisten arkipäivän haasteisiin. Luurankojen haaliminen kaupunkiin vaatii syvällisempää pohdintaa kuin pelkkien poliittisten pisteiden keräämistä, mikä väikkyy taka-alalla, ja minkä valveutunut lukija varmaankin tajuaa.

Jos mainittu noidan luuranko onnistuttaisiin saamaan kaupunkiin, pitäisi miettiä tarkkaan, minne mainittu pakanajäännös sijoitetaan ja mitä kotiuttamisesta seuraa. Ainakaan nykyinen Kuusamon museon päärakennus ei ole oikea sijoituspaikka ja entisten Pulkkasen suvun edustajina emme sellaista hyväksy.

Porkkatörmän lastensairaalasta tietysti voisi kunnostaa arvoisan lepomajan noidalle, jos rahoitus järjestyy. On niin helppo esittää kaikenlaisia ideoita ja suojelukohteita, mutta ne kaikki tuovat aina mukanaan kustannuksia, jotka pitää kattaa tavalla tai toisella. Tähän luetteloon voisi lisätä kauppahallin, lämmitetyn Kitkantien ja parkkitalon. Kuusamon veronmaksajien rahoitusvirrat ovat suunnattu Rukan kehittämisen erilaisille infrastruktuureille ja halleille, joihin ei löydy markkinaehtoisia sijoittajia. Tosin eihän noitamuseonkaan rahoittajia liene näkyvissä, jos eivät sitten paikalliset vihreät ja Pro Kuusamo järjestä keräystä.

Noidan mauseloimishankkeen voisi kiertää uudelleen hautaamisella, joka tarkoittaisi noidan sijoittamista löytöpaikalleen Lehtoniemelle. Tämä ei ole aivan näin yksinkertainen toimenpide, vaikka poliittista tahtoakin olisi. Mitä Suomen laki sanoo asiasta? Asian puuhamiehet vetoavat siihen, että Kuusamon saamelaissukujen edustajat haluavat noidan palauttamisen kotikonnuilleen.

Ketkä ovat näitä ns. saamelaisia? Ketkä heistä ovat esittäneet virallisen pyynnön? Ketkä ovat (virallisesti) noidan sukulaisia alenevassa Y-linjassa? Nykytekniikalla sukulaisuus voidaan selvittää dna-testeillä, joita on vireillä noidankin osalta. Tämäkään ei ole aivan näin yksinkertaista, sillä jos mennään tarpeeksi ajassa taaksepäin Y-linjassa, jokainen kuusamolainen on geneettisesti sukua mainitulle noidalle. Myös Baabelin mäen ajatushautomon edustajat ovat noitasukua, vaikkakin osa heistä ei ole Y-linjan osalta geneettisesti ”peruskuusamolaisia”.

Tosin ”kuusamolaisuus” on sinänsä hyvin suhteellinen käsite ja edustaa vain muutaman sadan vuoden jaksoa ihmiskunnan sukupuussa.

Ovatko hankkeen puuhamiehet varmistaneet myös sen, että Koillismaalla on todellakin asunut saamelaisia? Geneettisesti dna-testin mukaan Kuusamon saamelaisiksi väitetyt suvut ovat lähtöisin Laatokan alueelta, mistä he ovat aikojen saatossa siirtyneet Koillismaalle ja omaksuneet metsästys- ja poronhoitokulttuurin. Tämä on yksi teoria. Ovatko puuhamiehet perehtyneet saamelaisten ja metsälappalaisten eroon? Ovatko he perehtyneet esim. Seppo Ervastin Kuusamon historia -kirjaan?

Tuntuu hieman tämäkin touhu siltä, että faktat ovat hukassa ja kansalaisia sumutetaan kuten Kitkan seudun maagisella, säteilyä tuottavalla porausreiällä. Joka kuukausi lehdestä saadaan lukea epätotuuksia, jotka kertaavat itse itseään. Huomautamme jälleen kerran myös siitä, että epätotuuksien levittämisestä ovat vastuussa niiden kirjoittajat ja myös levittäjät eli media. Yrityskuvan mustaamisesta ovat vastuussa myös lehden päätoimittaja, mikä on syytä muistaa.

Kuusamossa Baabelin mäen tulevat pössyttelijät

Jorma Kananen
Tauno Riekki
Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen