Nelisenkymmentä vuotta sitten istuin yliopiston luentosalissa kuunnellen oman aikakautensa taloustieteilijöiden käsityksiä talousjärjestelmistä. Tuolloin luennoitsijat vertailivat kolmen eri järjestelmän etuja ja haittoja. Markkinataloudella, suunnitelmataloudella ja sekataloudella oli omat puolestapuhujansa. Oli hämmästyttävää kuunnella tiedemiehiä, jotka saattoivat luennoida kiihkoilematta erilaisista talousmalleista. Sosialismin puolustaja oli saapunut Leningradin yliopistosta saakka!
Markkinatalouden puolustaja aloitti luennon kuluttajasta ja hänen tarpeistaan sekä ostovoimastaan. Seuraavaksi luento käsitteli yrittäjän osaa, miten hän taitavasti haravoi markkinoita aistien kuluttajien tarpeita, tehden markkinatutkimuksia, mitaten ihmisten ostovoiman riittävyyttä ja kartoittaen rahoitusvaihtoehtoja sekä punniten mahdollista kilpailua. Toimintaan liittyviä ylläpitokustannuksia hän ei myöskään voinut arvioissaan unohtaa. Jos kaikki oli kohdallaan, yrittäjä otti riskin perustaen yrityksen. Luennoitsija ei sanallakaan maininnut sanoja valtio, kaupunki, kunta tai yhteiskunta. Nämä sanat korostuivat vasta silloin, kun luennoitsija siirtyi sanoissaan infrastruktuurin rakentamiseen. Hänen mukaan markkinataloudessa voidaan ajatella yhteiskunnan tukea silloin, kun se kohdistuu mahdollisemman suurta kansalaisryhmää hyödyttäväksi. Kysymykseen tulee vain liikenneyhteydet, koulutus, terveydenhoito sekä energiantuotanto. Muu taloudellinen toiminta saisi olla täysin yksityisyrittelijäisyyden varassa.
Kun ajatellaan Kuusamon golf -sekoilua, niin kaikki markkinatalouden periaatteet on todella unohdettu. Pelaajia ei ole riittävästi (= pieni kysyntä, riittämätön ostovoima), rahoitus ontuu, ylläpitokustannukset ovat tuottoon nähden korkeat. Sitä vastoin yhteiskunnan tuki kyllä kelpaisi.
Koko golf -idea on täysin käsittämätön: yksinkertaisesti pelaajia on aivan liian vähän ja yrityksen tuotto on olematon. Kannattavuutta ei voida lisätä nostamalla hintoja, koska ostovoima on rajallinen. On turha kuvitella, että golfkenttä houkuttelee paikkakunnalle turisteja riittävästi. Jokunen rahamies varmasti tulee, mutta yrityksen pelastajaksi heistä ei ole. Golf -turismin kerrannaisvaikutuksia Kuusamon talouselämään on mahdoton ennustaa. Kuusamon golf toimii vain veronmaksajien varoilla, jos niilläkään. Jos markkinatalouden kriteerit toteutuisivat, niin golfyrittäjiä kyllä Kuusamoon riittäisi!
Kuuntelemani luentosarja oli muullakin tavalla mielenkiintoinen. Luennoitsijat sivusivat myös ostovoiman kasvun jakautumisen merkitystä. Markkinatalouden ja sekatalouden puolustajat olivat sitä mieltä, että palkankorotusten ja taloudellisen tuen pääpaino pitäisi aina kohdistaa siihen ihmisryhmään, joilla perushankinnat ovat tekemättä. Toisin sanoen nuoriin lapsiperheisiin ja omaa elämäänsä aloittaviin ihmisiin sekä pitkään alhaisilla tuloilla eläneisiin. Kasvaneen ostovoiman myötä heistä tulee vahva kuluttajaryhmä, joka hyödyttää vähittäiskauppaa, pankkeja ja rakennustoimintaa. Heidän hankinnoilla talouden rattaat saavat vauhtia! Heistähän voisi tulla vaikka golfareita! Mitä hyötyä palkankorotuksilla on varakkaille, joilla on jo kaikki mahdollinen. Hehän tuhlaavat rahansa ulkomailla… golfaavat Espanjassa...
Kuusamossa on hyviäkin yrittäjiä ja talouden tuntijoita. Jokainen on nähnyt Koillismaan Osuuskaupan menestyksen. Johtajat Hannula, Riekki ja Kihlman ovat omina aikakautenaan toimineet todella viisaasti. Jopa erikoisena persoonana pidetty Tauno Hannula ansaitsee kiitoksen, kun muistamme aikakauden ja taloustilanteen jolloin hän toimi. Mainitsematta ei voi jättää Pölkky Oy:tä, joka on selvinnyt suhdanneherkällä alalla kunnialla vaikeiden lamakausien yli. Näiden toimijoiden asiantuntemusta ja kokemusta kannattaisi Kuusamossa kuunnella enemmänkin, vaikka itse olisikin eri mieltä asioista.