”Lähes kaikki Suomen yläkoulut ovat ilmoittautuneet mukaan Taidetestaajat-hankkeeseen lukuvuodeksi 2017-2018. Vierailut kulttuurikohteisiin alkavat syyskuussa 2017, ohjelmaa tarjoaa 55 taideorganisaatiota tai työryhmää eri puolilta Suomea”, uutisoi Suomen Kulttuurirahasto.
Miten matemaattinen kulttuuri huomioitiin Suomi100-juhlavuonna? Unohtuiko matematiikka nettiin?
Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa on pula pitkän matematiikan lukeneista hakijoista. Ammattikouluopintoja keskeytetään matematiikan heikkojen taitojen takia. Peruskoulun uusi opetussuunnitelma ilmiöoppimisineen, digitaalisuus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset rapauttavat viimeisenkin matematiikan osaamisen. Peruskoulun käyneille ja jopa ylioppilaille tuottaa vaikeuksia esimerkiksi rengastaa suurinta luvuista 1/2, 1/3, 1/4 tai luvuista 3,25, 3,125, 3,5.
Käsitys matematiikan perusosaamisen merkityksestä on hämärtynyt koneiden ja pelien myötä. Tehtävien ratkaisemiseen kynällä ja paperilla ei käytetä tarpeeksi aikaa. Huoli osaajista on jo niin suuri, että mobiilipelien kehittäjä Peter Vesterbacka on väläyttänyt 150000 aasialaisen opiskelijan tuonnista. Pelienkin kehittelyssä tarvitaan korkeampaa matematiikkaa.
”Älykäs ihminen muuttaa mielipidettään, kun tieto, kokemus ja ymmärrys karttuvat.” (Yrjö Rautio, Kaleva 23.7.2017). Tämä ajatus mielessä rohkenen toivoa, että eduskunnan nykyinen oppositio ja erityisesti edellisen hallituksen opetusministeri Krista Kiuru nostavat keskusteluun uuden opetussuunnitelman aiheuttamat ongelmat. Niistä on viestitty paljon lehtien palstoilla ja henkilökohtaisestikin päättäjille – myös Kiurulle.
Kuten totesin, Suomi100-juhlavuonna näkymätön vaikuttaja, matematiikka, ohitettiin niin, että se jäi näkymättömäksi myös silloin. Niinpä päätin tutkia, millä perusteella voisi vuoden 2019 julistaa matematiikan vuodeksi. Aloin tutkia luvun 2019 tekijöitä.
Keskikoulussa opittiin jaollisuussääntöjä. Ne ovat auttaneet selviytymään matematiikan maailmassa myöhemminkin. Niinpä huomasin heti, että 2019 on kolmella jaollinen, päässälasku ja jakokulmassa jakaminen antoivat molemmat toiseksi tekijäksi 673. Loput jaollisuussäännöt tulivat käyttöön tutkiessani luvun 673 tekijöitä. Miellyttävä yllätys oli todeta, että 673 on alkuluku. Googletus ”alkuluku tietoturvassa” vakuutti minut, että 2019 on juuri sopiva ehdokas matematiikan vuodeksi.
Miten matematiikan vuotta voisi juhlistaa? Ideoita olisi pilvin pimein. Oma ehdotukseni on, että tarjotaan kaikille vuoden 2019 yhdeksäsluokkalaisille kulttuurielämys matematiikan maailmaan viikon mittaisilla kesäleireillä. Matematiikka on kiehtovaa. Se pitää vaan paljastaa!
Muuten olen sitä mieltä, että koulujen ilmiöviikot on hyvä sijoittaa toukokuun viimeisille viikoille.