Luvut ovat aina lukuja, ja niiden ymmärtäminen on usein haasteellista. Kolme on enemmän kuin yksi tai kaksi. Muutama on muutama, ehkä joitakin, mutta se ei ole useampia, vaikka joku tämän lehden palstoilla ei lukuja hallitsekaan. Näitä lukuvirheitä joudutaan aina silloin tällöin oikaisemaan.
Matikkatäti Alli on aktiivisesti kantanut huolta tämän lehden palstoilla jatkuvasti heikentyvistä nuorten matemaattisista taidoista. Jotenkin väitteet tuntuvat oudoilta Pisa-tutkimusten hyvien tulosten pohjalta, mutta näin asia vain on. Olen itse samaa ihmetellyt korkeakouluopettajana. Opiskelijoiden perusmatematiikan taidot ovat todella heikot. Prosenttilaskut tuottavat monelle ylioppilaalle ylivoimaisia ongelmia. Herääkin kysymys siitä, miten he ovat onnistuneet keplottelemaan itsensä ylioppilaiksi.
Peruslaskutoimitukset onnistuvat suurimmalla osalla kansalaisia, mutta mitä luvut loppujen lopuksi tarkoittavat? Otsikossa on yksi miljardi. Mitä se tarkoittaa? Yksi on varsin vähän, joten suhteellisuuden taju ei oikein anna ymmärtää miljardin merkitystä. Tarkistettuani asian päädyin tuhanteen (1000) miljoonaan. Yksi miljardi eli tuhat miljoonaa eivät vieläkään oikein aukene kaikille lukijoille eivätkä kirjoittajallekaan.
Luvun suuruutta on kuitenkin vaikea ymmärtää. Ihminen ymmärtää lukuja ja asioita vertailun ja suhteuttamisen kautta. Miljardi pitää saada elämään. Yksi miljardi on numeroina 1 000 000 000 eli ykkönen ja yhdeksän nollaa.
Arvioiden mukaan pakolaistulvan hoito maksoi Suomen valtiolle vuonna 2015 noin yhden (1) miljardin eri hallinnonalat huomioon ottaen. Ruotsalainen toimittaja on laskenut nykyisen pakolaisväestön kustannukset ruotsalaiselle yhteiskunnalle. Lopputulos on järkyttävä: pakolaiset maksavat elinaikanaan maahanmuuton suurvallan veronmaksajille 347 miljardia euroa. Suomen valtion budjettitalouden menot ovat noin 55 miljardia vuodessa.
Tuhannen miljoonan avaamisessa voidaan käyttää esimerkkejä, jotka auttavat ymmärtämään miljardin paremmin. Uuden omakotitalon hinta taajama-alueella on noin 200 000 euroa tontteineen. Kuvitellaan, että tällaisia omakotitaloja rakennettaisiin riviin 100 metrin välein. Jokainen talo olisi rakennettu 1 ha:n tontille. Miljardilla eurolla saataisiin valmiita taloja 500 kilometriä. Kuusamosta Jyväskylään Oulun kautta on 552 km, eli miljardilla eurolla voitaisiin kattaa omakotitaloilla mainittu matka lähes kokonaan. Kuusamosta Ouluun on 217 km, joten uusia omakotitaloja voitaisiin rakentaa sadan metrin välein molemmin puolin ja vielä Liminkaan saakka pieni mutka.
Uusi Nissan Qashqai maksaa varusteltuna noin 25 000 euroa. Miljardilla saataisiin 40 000 uutta katumaasturia. Kuusamon väkiluku on noin 15 000 asukasta, josta tilastojen mukaan on kotitalouksia noin 4500, joten jokaiseen kotitalouteen voitaisiin hankkia noin 9 uutta autoa. Uusia omakotitaloja voitaisiin kustantaa jokaiselle kuusamolaiselle kotitaloudelle noin yksi.
Viime vuonna valtio keräsi tieliikenteestä noin 8,3 miljardia euroa verotuloja. Tieliikenteen osuus valtion kaikista verotuloista oli viime vuonna lähes viidennes (20 %). Tieliikenteestä kerätään lähes yhtä paljon veroja kuin valtio kerää ansio- ja pääomatuloveroja, joiden määrä oli viime vuonna noin 9,1 miljardia euroa, kertoo Autoalan Tiedotuskeskus. Valtio palautti tieverkon ylläpitoon ja kehittämiseen viime vuonna lähes 1,0 miljardia euroa. Tieverkon menoista noin neljännes kohdentui kehittämishankkeisiin ja loput perusväylänpitoon. (Kauppalehti 1.6.2018). Liikenteeltä kerätyt verotulot eivät kohdennu maksajiin, eli klassinen tulo-meno-teoria ei toteudu.
Ehkä näiden miljardin euron esimerkkien avulla kansalaiset ymmärtävät, millaisen kustannustaakan eteen Suomen kansantalous on joutunut löperön pakolaispolitiikan vuoksi. Miljardilla eurolla olisi paljon muutakin käyttöä kuten vanhustenhuollon asianmukainen hoito. Valtion verotulot eivät yksinkertaisesti riitä nykyisen menoon. Huomattakoon lisäksi se tosiseikka, että kaikki indikaatiot osoittavat kansainvälisen talouden hidastuvan. Huonommat ajat koittavat, ja menneiden vuosien syömävelkaa ei ole pystytty lyhentämään. Tulevilla sukupolvilla on edessään ankeat ajat. Pientä on maaginen Juomasuon säteilevän reiän mutuvaikutus nykyisten ja tulevien talousongelmien edessä. Vihreät ovat kummasti kiinnostuneita kaiken maailman säteilevistä rööreistä ja rei’istä kotimaassaan ja myös Ruotsissa. Heidänkin kannattaisi hieman laskeskella menopuolta ja miettiä myös tulolähteitä. Menoja ei voi olla eikä kasvattaa pitkällä tähtäimellä ilman tuloja. Tämänhän ymmärtää jo sokea Reettakin.
Artikkelin kirjoittaja on toiminut korkeakoulututkijana ja toimii Finnish Business Review*n päätoimittajana. Lehti on erikoistunut tieteellisten artikkelinen julkaisemiseen englanniksi ja suomeksi.
