Politiikassa eletään jännittäviä aikoja, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Äänestäjän on aiheellista miettiä, kenelle ja millä perusteilla äänesi annat – valitsetko ehdokkaan puolueen, mielipiteiden vai ”varman” läpipääsyn mukaan? Syyt äänestämiseen ovat moninaiset. Osalle tietyn puolueen äänestäminen on tullut lähestulkoon verenperintönä.
Erityisesti pienillä paikkakunnilla on nähtävissä ”yksipuoluejärjestelmä”. Esimerkiksi Kuusamossa keskustapuolue on dominoinut kunnallispolitiikkaa vuosikymmenet. Muiden puolueiden kantoja ei ole tarvinnut huomioida, vaan keskusta on voinut päättää asioista pienen piirin tahdon mukaan. Siinä ei aina kaupunkilaisten mielipiteitä ja näkemyksiä ole otettu huomioon. Soraäänet vaiennetaan tehokkaasti.
Itse olen peräänkuuluttanut kaupunkilaisiltamme rohkeutta kyseenalaistaa asioita ja vaatia päättäjiltä kannanottoja. Tietyissä piireissä ei saa ystäviä rohkaisemalla kansalaisia kannanottoihin ja mielipiteiden ilmaisuun, mutta näen tämän välttämättömäksi yhteisten asioiden hoitamiseksi kaupunkilaisten kannalta parhain päin. Meidät päättäjät on valittu edustamaan kaupunkilaisia, joten heidän näkemyksiään meidän on kuultava ja koetettava tuoda päätöksentekoa lähemmäs heitä.
Näen tämän saman tärkeäksi myös valtakunnanpolitiikassa. Yhä useamman kansalaisen mielestä kansanedustuslaitos on vieraantunut pienen ihmisen todellisuudesta, ja osa kokee äänestämisen turhana: samat naamat jatkavat vuodesta toiseen vallan kahvassa ja todellista muutosta ei saada aikaan.
Tulevalla eduskunnalla ja hallituksella on isoja haasteita kohdattavana. Niitä samoja haasteita joudumme Kuusamossakin pohtimaan: sotesoppa uhkaa kiehua pohjaan, ikäihmisten määrä kasvaa, koulutuksesta leikataan, osaavasta työvoimasta on pula jne. Oulun seudullakin on jo nähtävissä työvoimapulaa mm. varhaiskasvatuksessa, ja Etelä-Suomessahan satoja lastentarhanopettajien vakansseja hoidetaan epäpätevillä työntekijöillä, mm. koska palkkataso ei vastaa työn vaativuutta. Kuusamossakaan perusturvan toimialalla palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.
Työntekijöiden etujärjestöt, kuten Super ja Tehy, ovat mielestäni avainasemassa tulevaisuudessa: yksittäiset työntekijät eivät saa näin isoja muutoksia aikaan parhaalla tahdollakaan. Näinhän se on politiikassakin: vaikka sinulla olisi kuinka hyviä mielipiteitä ja jopa ratkaisuja tarjolla, on yksin vaikea saada ääntään kuuluviin. Siksi tulevissa eduskuntavaaleissa kannattaa erityisesti koillismaalaisen äänestäjän miettiä todella tarkkaan, kenelle äänensä antaa.
Haluanko minä eduskuntaan eduskuntaan ihmisen, joka on aktiivisessa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa esimerkiksi somen välityksellä? Ihmisen, joka uskaltaa tuoda julki myös epämiellyttäviä totuuksia? Joka perustaa näkemyksensä tutkittuun tietoon?
Ihmisen, joka haluaa suojella Pohjoisen luonnon erityisyyttä, ja mahdollistaa elämisen edellytykset ja hyvinvoinnin tämän kairan asukkaille myös tulevaisuudessa? Vastaukseni on kyllä. Mikä on sinun?
