Lukijalta

Lu­ki­jal­ta: Missä kun­ta­de­mo­kra­tia ja mie­li­pi­teen il­mai­sun vapaus?

Maanantaina 26.8.2019 Kuusamon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin paljon keskustelua herättänyttä Stadium-hankkeen esisopimusta. Keskustelun kuluessa esitettiin muutosesityksiä, joista kahta kannatettiin.

Tarkistetun pöytäkirjan mukaan Tapio Lämsän tekemää muutosesitystä ei kokouksessa kannattanut kukaan. Tästä huolimatta kannattamaton esitys oli mukana äänestyksessä. Puheenjohtaja muotoili kolme muutosesitystä yhteen eli käytännössä teki oman vastaesityksen (jota ei kukaan kannattanut). Tämä itsessään on jo menettelytapavirhe. Kuitenkin heti seuraava pöytäkirjaan kirjattu kohta on se, mihin kannattaisi eniten kiinnittää huomiota:

”Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen.” [ote pöytäkirjasta]

Puheenjohtaja ei missään vaiheessa kysynyt valtuustolta, että hyväksyykö se esityksen. Valtuutettu Mika Flöjt nosti ennen äänestystä kahdesti esille sen, että muutosesityksistä pitäisi äänestää ensin. Muutosesityksiä ei myöskään selostettu missään vaiheessa puheenjohtajan toimesta. Nämä menettelytavat ovat vastoin Kuusamon kaupungin hallintosäännön pykäliä 93, 95 sekä 96.

Kokouksessaan 9.9.2019 Kuusamon kaupunginhallitus teki yllättävän ratkaisun. Esityslistan pykälässä 143 olisi tullut hyväksyttäväksi ja täytäntöön pantavaksi edellisen valtuuston kokouksen (26.8.2019) päätökset, pitäen sisällään Rukan Stadium -hankkeen esisopimuksen käsittelyn. Kaupunginhallitus poisti koko pykälän 143 listaltaan ilman mitään perusteluita kohdassa ”kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus” (pykälä 138). Tämä on vähintäänkin erittäin huonoa hallintokulttuuria.

Miksi kaupunginhallitus ei reagoinut mitenkään valtuuston kokouksessa tapahtuneeseen menettelytapavirheeseen ja palauttanut asiaa valtuuston uudelleenkäsiteltäväksi niin kuin asiassa kuuluu toimia? Kaikille kaupunginhallituksen jäsenille oli tuotu sähköpostitse 5.9. esille epäilys menettelytapavirheestä. Mielestämme kaupunginvaltuutetun tehtäviin kuuluu tuoda esille huomaamansa epäkohdat päätöksentekoprosessissa.

Jos palataan vielä valtuuston kokoukseen 26.8, niin siinä tapahtunut menettely vaikutti ainakin yhden, todennäköisesti useammankin, valtuutetun äänestyskäyttäytymiseen, kun vastaehdotusten sisältö muutettiin. Tämä kertoo siitä, kuinka tärkeää on edetä kokousteknisesti oikein ja noudattaa kaupungin hallintosääntöä, jotta päätökset toteutuvat aidon demokraattisesti edes tältä osin.

Kirjoitimme jo aiemmin kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen tästä aiheesta molempiin paikallislehtiin, mutta kumpikaan ei hämmästykseksemme ole julkaissut kirjoitusta. Lehdet eivät ole myöskään uutisoineet millään tavoin kaupunginhallituksen päätöksestä poistaa valtuuston kokouksen hyväksymistä koskeva pykälä 143.

Tämä on erittäin harmillista avoimuuden ja osallisuuden kannalta, etteivät kuntalaiset saa tietoa heitä koskevista tärkeistä asioista, puhumattakaan kuntalaisten oikeusturvasta. Vaikka eihän se silloin pelkästään harmillista ole, vaan todella vakava epäkohta. Samassa yhteydessä voi vain ihmetellä, että milloin esimerkiksi kaupungin Facebook-sivuilla aletaan ajantasaisesti julkaista toimielinten esityslistat liitteineen ja rohkaistaan ihmisiä ottamaan asioihin kantaa ja keskustelemaan jo ennen kuin päätökset tehdään? Ehkä nyt kun tullaan 2020-luvulle?

Alla kokonaisuudessaan lehdistölle ja kaupunginhallituksen jäsenille 5.9. lähetetty teksti:

”Maanantaina 26.8.2019 Kuusamon kaupunginvaltuustossa käsiteltiin paljon keskustelua herättänyttä Stadium-hankkeen esisopimusta. Valtuustossa käytettiin paljon puheenvuoroja niin puolesta kuin vastaan. Puheenvuorojen myötä esitettiin kolme muutosesitystä, joista ainoastaan kaksi sai kannatusta. Puheenvuorojen jälkeen esisopimuksen hyväksymisestä äänestettiin. Kokouksesta kirjoitettiin pöytäkirja, jonka pöytäkirjan tarkastajat ovat hyväksyneet.

Tämähän on ihan normaalia kokouskäytäntöä, mutta tämän nimenomaisen asian käsittelyssä tapahtui muutama seikka, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

Ensinnäkin tarkistetun pöytäkirjan mukaan Tapio Lämsän tekemää muutosesitystä ei kokouksessa kannattanut kukaan. Tästä huolimatta kannattamaton esitys oli mukana äänestyksessä:

”Valtuuston puheenjohtaja Mika Määttä esitti Tapio Lämsän, Pertti Juutisen ja Helena Karjalaisen esityksien yhdistämistä niiden yhteneväisyyden johdosta muotoon ”esisopimusta ei hyväksytä”. ” [ote pöytäkirjasta]

Tämä itsessään on jo menettelytapavirhe. Kuitenkin heti seuraava pöytäkirjaan kirjattu kohta on se, mihin kannattaisi eniten kiinnittää huomiota:

”Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen.” [ote pöytäkirjasta]

Puheenjohtaja ei missään vaiheessa kysynyt valtuustolta, että hyväksyykö se esityksen. Valtuutettu Mika Flöjt nosti ennen äänestystä kahdesti esille sen, että muutosesityksistä pitäisi äänestää ensin. Muutosesityksiä ei myöskään selostettu missään vaiheessa puheenjohtajan toimesta.

Kuusamon kaupungin hallintosäännön pykälän 93 mukaan puheenjohtajan tulee selostaa kaikki keskustelun kuluessa tehdyt esitykset ja sen, onko niitä kannatettu. Pykälän 95 mukaan äänestykseen otetaan vain kannatetut esitykset. Hallintosäännön pykälän 96 mukaan äänestysjärjestys on sellainen, että ensin kaksi eniten pohjaesityksestä poikkeavaa esitystä laitetaan vastakkain ja äänestyksessä edetään näin niin kauan, kunnes jäljellä on enää yksi pohjaesityksestä poikkeava esitys sekä pohjaesitys.

Valtuuston puheenjohtaja muotoili siis esitetyistä muutosesityksistä oman esityksensä, joka asetettiin pohjaesitystä vastaan. Voidaan kysyä, onko moraalisesti tai laillisesti oikein, että valtuuston puheenjohtaja muokkaa tehtyjä muutosesityksiä?

Olisi syytä tutkia, että onko tässä tapahtunut menettelytapavirhe. Ja mikäli menettelytapavirhe on tapahtunut, ei kaupunginhallitus voi 9.9.2019 pidettävän kokouksen pykälän 143 päätösehdotuksen mukaisesti hyväksyä kaupunginvaltuuston päätöstä toimeenpantavaksi.”

Marjo Kämäräinen
Vuokko Käsmä
Helena Karjalainen