Kalevalan päivän juhla on ollut perinne päiväkoti Kirsikassa Kuusamossa. Haluamme antaa lapsille elämyksiä vanhasta ajasta. Jean Sibeliuksen sanoma: ”Lapsuuden vaikutelmat ovat kallisarvoisin perintömme elämässä” kuvaa tätä hyvin.
Kalevalan päivä on suomalaisen kulttuurin päivä. Elias Lönnrotin kokoama Kalevala on Suomen kansalliseepos.
Päiväkodissa vietetään kulttuuriviikkoa taiteen, käsityön ja näytelmän merkeissä vuosittain. Tänä vuonna olemme ottaneet teemaksi kotiseudun, Kuusamon 150 juhlavuoden kunniaksi. Käymme tutustumassa kotiseudun eri kohteisiin ja tapahtumiin.
Päiväkodin lapsille on kautta aikojen esitelty vanhan ajan esineitä, kuten pienoismalli kangaspuista, nuken puiset vaunut, maitotonkka, lasten nuken pesuallas, kannel ja vanhoja kuvia. Lapset ovat saaneet tuoda myös kotoaan vanhan ajan esineitä toisten nähtäville.
Keskiviikkona 28.2.päiväkodissa vietettiin Kalevalan päivää kuten esi-isämme Kuusamossa 150 vuotta sitten. Päivä alkoi kukon laulun aikaan syömällä einestä. Lapset saivat maistaa talkkunapuuroa.
Aamupalan jälkeen aloitimme puhdetöiden teon. Lapset saivat leipoa pullaa, jota syötiin muttina eli pullamössönä iltapäivällä topparuuan aikaan. Lapset myös kirnusivat voita leivän päälle ja jauhoivat kahvia kahvimyllyllä, josta saivat aikaan hyvän tuoksun.
Lapset saivat kokeilla nyrkkipyykin pesemistä pyykkilaudalla ja puisella saavilla, joka oli heille uusi kokemus. Pyykit laitettiin kuivumaan narulle. Kuivat vaatteet lapset saivat silittää vanhalla silitysraudalla.
Puhdetöiden päätteeksi kaikki ystävät, lapset ja aikuiset, kokoonnuimme yhteen piiriin pyörimään ja runoja lausumaan. lapset olivat opetelleet Eino Leinon vanhan runon Hiihtäjälapset kolme ensimmäistä säkeistöä.
”Minä hiihtelen hankia hiljakseen,
minä hiihtelen siskojen kanssa.
Koti tuolla se vilkkuvi kultainen,
tuli taasen on takassansa.
Emo huolella käy: eikö lapsia näy,
kun ilta jo hangilla hämärtyy?
Elä murehdi turhia äitini mun
me tullaan, tullaanhan kyllä,
me tulemme poskin niin lämpimin,
meill` onhan villaista yllä,
ja jos kylmäksi jää
joku sormeni pää,
sun suukkosi kyllä sen lämmittää.
Me hiihdämme alta ikkunan,
me katsomme salaa sisään:
isä pitkää piippua polttelee,
emo takkahan halkoja lisää.
Hip, hip, hip, hurraa, kaikk´ kerrassaan!
Ovi auki, ja äidin helmahan vaan.”
Yhteisen hetken jälkeen köröttelimme ulkoilemaan ja leikkimään vanhoja pihaleikkejä kuten ketun ruoka-aika, saappaanheitto ja suutari, räätäli.
Puolelta päivin syötiin murkinaa ja mentiin ruokaperäsille eli nokkaunille tuutulauluja kuunnellen. Unien jälkeen iltapäivällä nautittiin topparuoasta ja jäätiin odottamaan kotiinlähtöä.
Perinnepäivä KirsikassaKukon laulun aikaan eines: leipää, talkkuna/kaurapuuroa, alatoopi, maitoa päälle ryypättäväksi
Aamupäivällä puhdetöitä: pullan leivonta, voin kirnuaminen, kahvin jauhaminen, nyrkkipyykkiä ja pyykkilauta, vaatteiden silittäminen, piirileikki, lauluja, körötystä
Puolipäivän murkina: muikkulaatikko, punajuuri, rieska, voi sekä piimää ja maitoa kyytipojaksi
Ruokaperäset: tuutulauluja ja nokkaunet
Iltapäivällä topparuokaa: mutti (pullamössö), karjalanpiirakka, juusto