Internetistä asiasta lukemalla saa käsityksen, että Pikku Palotunturi on Lapin ja Lannan rajana mainittu Puntarikero. Netistä hakemalla löysin Metsähallituksen kulttuuriperintöraportin jossa kerrotaan Pikku Palotunturin päällä olevasta kivimerkistä. Raportissa kerrotaan että Puntarikero on useissa historiallisissa lähteissä mainittu Kemin ja Tornion lapin välinen Lapin ja Lannan välinen rajapaikka. Sama raportti kertoo myös, että Puntarikero mainitaan mm. Kyösti Julkun teoksessa Kemin ja Tornion raja. Netistä en ole löytänyt vanhaa karttaa jossa olisi Puntarikero nimistä tunturia/vaaraa. Mikä siis todistaisi, että juuri Pikku Palotunturi on mainittu Puntarikero?
Historialliset kartat nettisivulta löysin kartan vuodelta 1864: Karta öfver Finland: Sektionen C4: delar af Kemi Uleå och Kajana härarder. Siinäkään ei näy Puntarikero nimistä tunturia. Sen sijaan Löytyy Puntarikeronjoki joka nykyään tunnetaan nimellä Kero-oja. Puntarikeroksi nimitetty paikkakin siis lienee ollut olemassa ja oletettavasti melko lähellä tuota jokea. Seuraavaksi menin Maanmittauslaitoksen karttapaikalle tutkimaan mistä Kero-oja saa alkunsa. Alkulähteenä on Lohilampi josta tulee matkaa Pikkupalotunturiin lähelle kolme kilometriä. Olisiko tältä etäisyydeltä lähtevä oja nimetty kyseisen tunturin mukaan? Ei tietenkään aivan mahdotonta. Lohilammen ja Pikku Palotunturin välissä on kuitenkin vielä vesistöt Sarvioja ja Tonkopuro joten vaikutelma sen yhteydestä Pikku Palotunturiin vähän etääntyy.
Menin uudestaan tutkimaan historiallista karttaa vuodelta 1864. Tuossa kartassa Palotunturin ja Pikku Palotunturin kohdalla lukee monikossa Palotunturit. Puntarikeronjokikin on merkitty aika etäälle Palotuntureista. Tässä kartassa vuodelta 1864 ei siis ainakaan nykyistä Pikku Palotunturia tunneta Puntarikero nimellä. Kero paikan nimessä viittaa paljaaseen, ehkä kallioiseen ja kiviseen pintaan. Puntarikeron laellakin todennäköisesti on lähes puuton, paljas kallio tai kivikko. Pikku Palotunturi sopisi Puntarikeroksi ainakin tässä mielessä.
Vitikkotunturista on hiljattain löydetty kivistä ladottu merkki. Voisiko Vitikkotunturi olla mainittu Puntarikero? Vitikkotunturissa, merkin kohdalla on myös paljasta kalliota, mikä selviää käymällä paikan päällä ja näkyy myös karttapaikan ilmakuvassa. Toistuvien metsäpalojen vaikutuksesta myös puita ja kallion päällä olevaa kunttaa on voinut satoja vuosia sitten olla vähemmän ja vaikutelma siten ”keromaisempi”. Vanhassa 1864 vuoden kartassa nykyistä Vitikkotunturia ei ole nimetty lainkaan. Sen kupeessa virtaa kuitenkin Puntarikeronjoki. Lapin tutkimusseuran vuosikirjassa vuodelta 1968 Kyösti Julku kertoo Kemin ja Tornion rajalinjan merkeistä:
”Seuraavaksi ilmoitetaan Puntarikero. Se on nykyisin tuntematon paikka, mutta Palotunturin länsilaidalta laskee länteen Korojokeen Puntarikeronjoki , mikä viittaa siihen, että Palotunturia tai jompaakumpaa sen kahdesta kerosta on ennen kutsuttu Puntarikeroksi. Tämän otaksuman vahvistaakin muuan 1700-luvulta oleva kartta, jossa Puntarikero on sijoitettu täsmälleen Palotunturin kohdalle.”
Kyseistä Julkun mainitsemaa karttaa en ole päässyt näkemään mutta tarkkuus voi olla tuon ajan kartoissa hyvin lavea käsite. Kartan tarkkuus on varmuudella todella kaukana nykyajan peruskartoista. Samalle ”tarkasti merkitylle kohdalle” voi aivan hyvin sijoittua myös Pikku Palotunturista viiden kilometrin päässä oleva Vitikkotunturi. Olisiko Kyösti Julku tehnyt saman päätelmän jos olisi ollut tietoinen Vitikkotunturissa sijaitsevasta merkistä? Pikku Palotunturin merkki voi olla maanmittausta varten tehty, myös ulkonäkö viittaa siihen. Vitikkotunturissa olevan merkin ulkonäkö sopii rajamerkkeinä käytettyihin kivilatomuksiin.
Vitikkotunturin laella sijaitsevasta merkistä ei ole tehty arkeologista tutkimusta, kuten ei Murtotunturin koillispuolelta löytämästämme toisesta merkistäkään. Molemmat merkit löysimme veljeni kanssa alueella retkeillessämme. Merkit sijaitsevat suunnitellun Murtotuulen tuulivoima-alueen sisällä ja Vitikkotunturin merkki suunnitellun voimalapaikan kohdalla. Lähistöllä on myös kiinteäksi muinaisjäännökseksi luokiteltu Poksamonsuo pohjoinen rajamerkki. Olisi hyvä saada selvyys näistä kulttuurihistoriallisista kohteista ennen kuin alue uhrataan tuulivoiman alttarille. Kohteiden merkitys esimerkiksi matkailulle pitäisi myös arvioida vuorovaikutteisessa kaavaprosessissa ja antaa ihmisille mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Posion kunnan intressissä ei tunnu olevan halua käsitellä asiaa kaavaprosessissa. Ilmoitin merkeistä jo vuonna 2013.
