Koillissanomissa 21.5.18 olleessa Oivanginjärveä koskevassa kirjoituksessa oli kirjoittajalta tainnut mennä puurot ja vellit ja paikannimet sekaisin. Otsikko koski meille tuntematonta Nälkämölahtea, mutta kirjoittaja ilmeisesti tarkoitti Rytilampea.
Oivangin vesistön hoitoyhdistys on toiminut puhdistusprojekteissaan juuri päinvastoin kuin kirjoittaja esittää. Ensin puututaan ulkoiseen kuormitukseen. Vasta sitten käydään itse järven kimppuun esimerkiksi biomanipulaatiolla eli suomeksi roskakalojen poistolla. Oivangin kosteikko on jo puolittanut järveen tulevat maatalouden fosfaattifosforin päästöt. Nyt ei lastenlastenkaan tarvitse heinäkuussa pelätä sinilevää.
Rytilammen kohdalla tilanne on mielenkiintoinen. Rytipuroa pitkin Nälkämölammesta tuleva vesimäärä on saatu jo vähenemään 25 prosenttiin alkuperäisestä siirtämällä Nissinvaaran pelloilta tuleva valtaoja Oivangin kosteikolle. Tämä on jo kohentanut Rytilammen tilaa.
Nälkämölampi on jo niin pahasti rehevöitynyt, että sen vahvasti sinileväinen vesi kesän valon avulla muuttaa veden pH:n hyvin emäksiseksi, mikä irrottaa vanhaa fosforia lammen sedimentistä. Ainoa jäljelle jäänyt puhdistuskeino on lammen kemiallinen käsittely juomavedenkin puhdistuksessa käytössä olevalla kemikaalilla, joka poistaa fosforista yli 90 %. Tällä tavalla Rytilammen pahimmasta kuormituksesta saadaan lähes kaikki pois.
Rytilammen imuruoppaustakin on tutkittu. Ruoppausmäärä olisi noin 30000 m3. Kaikki ympäröivät rannat viettävät lampeen päin, joten liete palaisi hyvin nopeasti takaisin. Eikä meillä kyllä olisi lupaakaan lietteen läjitykseen. Ainoa mahdollisuus olisi lietteen vienti säiliöautoilla pois. Tämän rekkarallin hinta sitten olisi samaa luokkaa kuin hienon kuusamolaisen vapaa-ajan asunnon arvo. Ja vielä. Rytilammen veden keskimääräinen viipymä on vain 3,5 vrk. Tässä virtauksessa ruoppauksen aikana vapautunut liete sotkisi alapuolella olevan Oivanginjärven vuosikausiksi.
Järvien kunnostus on pitkäjännitteistä työtä, jossa tuloksien odottelu vie vuosia ja vuosikymmeniä.
Korjauksena jutun kottikärrykohtaan. Kottikärryillä olemme kuljettaneet rantaan ajautuneita vihreitä vesiruttokasveja kompostille. Uskon, että muutkin näin tekevät. Näin poistamme vastaavan määrän ravinteita vedestä. Valitettavasti kasvi viihtyy hyvin kalkkipitoisissa puhtaissa vesissä.
Kirjoittajan jutun kuvassa näkyvä ikävän näköinen aine vaati vähän tutkimustyötä. Tutkimme vaimon kanssa koko kirjoittajan rantaviivan pituuden ja löysimme yhden juuri samanlaisen esiintymän. Kova länsituuli oli ilmeisesti puhdistanut muun rannan. Esiintymä oli 10x30 sentin kokoinen. Saimme sen kokonaan isoon näytepurkkiin. Veimme näytteen tutkimuksiin kaupungin ympäristötarkastajalle.
Tulokset kertovat, että kyseessä oli luonnonmukainen erilaisten mikrobien: levien, bakteerien, ym. muodostama kasauma, joita kuulemma esiintyy monilla järvillä juuri jäitten lähdön aikaan. Näimme itse samanlaisen esiintymän eräällä läntisen Kuusamon kirkkaalla hiekkalammella.