Haloo, nyt järki käteen Oivangissa ja keskittyminen oikeaan asiaan!
Olin jälleen jäiden lähdön aikaan Oivankijärven Murhisalmen etelärannalla sijaitsevan ateljeeni rannalla. Ihana aurinkoinen kevätlämpö ja saunavihdan tuoksu. Kaikki tuntui olevan kohdallaan.
Mutta, mitä ihmettä. Murhisalmen kautta näyttääkin jälleen tulevan kummallisia levälauttoja, jotka jäävät pyörimään Keihässaaren, Murhiniemen ja oman niememme tuntumaan.
Oho. Tarkemmin katsottuna kyse onkin oikeista ” paskalautoista”, jotka osin tuulen mukana leviävät mökkiläisten rannoille ja suurelta osin painuvat Murhisalmen syvänteisiin. Joukossa on runsaasti myös vesiruttoa, joka näyttää valtaavan tämänkin järven. Mistä moinen sonta ?
No, sieltähän se tulee Oivangin Nälkämölahdesta, jonne Nälkämöpuro on yli 50 vuotta kerryttänyt Osuuskaupan entisen sikalan jätteitä. Lukiessani Koillissanomien juttua Paanajärven kirkkoakvarellistani, huomaan, että Nälkämölammen kemikalisointiin on saatu yhteiskunnan rahaa.
Hyvällä asialla on jälleen ”Kosteikkotoimikunta”, jonka eriomaista ansiota on tunnetuksi tullut Oivangin kosteikkokin. Hyvä juttu, mutta, kuten vanha sananlasku sanoo ”moni kakku päältä kaunis, mutta paskaa sisältä”. Eli perusasiaan ei olekaan puututtu.
Se kymmeniä vuosia sikalan tuotteita kerännyt Nälkämölahti olisikin pitänyt ensin puhdistaa. Tiedustellessani asiasta kosteikkotoimikunnan nokkamieheltä, selviää, että lammesta tulevaa salmea ei voi mitenkään tukkia. Paskaakin on kuulemma kottikärryttäin kerätty vuosittain Murhisalmen rannoilta.
Voi herran pieksut. Eu- rahaa on käytetty mielestäni aivan väärään suuntaan. Ensin olisi pitänyt estää sontalauttojen pääsy Oivankijärveen eli puhdistaa Nälkämölahti.
Esitänkin, että Nälkämölampeen tälle vuodelle esitetty Ympäristökeskuksen avustus Nälkämölammen kemikalisointiin käytettäisiinkin Nälkämölahden imurointiin. Muuten koko touhu näyttäisi ” silimän lummeelta ”.
Myös järven etelärannan mökkiläisille pitäisi antaa mahdollisuus liittyä Kosteikkoyhdistykseen vaikkapa edustamani Oivangin tiekunnan kautta. Tähän mennessä siihen ei ole ollut mahdollisuutta.
Nykyinen Osuuskauppakin voisi lähteä projektiin mukaan. Toisihan se ” ympäristögoodwilliä ” heillekin, varsinkin, jos heidänkin nokkamiehillään ja naisillaan olisi tai on mökki järvemme rannoilla. Olisihan tässä toimen paikka myös Kuusamon ” vihiriäillekin” . Järveen istutetut järvitaimenetkaan eivät jaksa ” sian pieruja ” syödä.
