Kommentoin kirkon polttamista sitä osin, mitä se on aiheellista esitettyjen dokumenttien pohjalta. Koska toimitus oli poistanut artikkelin loppuosan syystä tai toisesta, tuon sen esille alla sellaisena kuin se on toimitukseen lähetty:
”Näiden lausuntojen pohjalta voidaan todeta, että Kuusamon kirkko oli polttamatta venäläisten tullessa kirkolle. Saksalaiset eivät sitä polttaneet. Mitä tulee aineiston luotettavuuteen ja siitä vedettyihin johtopäätöksiin, voidaan todeta aineiston saturoituvan. Aineiston saturoituminen on yksi laadullisen tutkimuksen luotettavuuden mittari.
Muita luotettavuuden kriteerejä ovat informantin vahvistus, joka tarkoittaa sitä, että tutkittavat eli tässä tapauksessa haastateltavat vahvistavat aineiston aitouden ja siitä vedetyt johtopäätökset. Tulosten sisäinen validiteetti eli tulkinnan ristiriidattomuus toteutuu myös. Arvioitavuus eli riittävä dokumentaatio on myös kunnossa. Mitä useampi todiste tai todistaja saadaan väitteen taakse, sitä pitävämpi annettu tulkinta tulee olemaan.
Tältä osin aineiston vahvistettavuuskriteeri ei toteudu, koska on myös esitetty vastakkaisia väitteitä, joita ei kuitenkaan ole perusteltu muulla kuin olettamuksilla. Johtopäätökset, joiden mukaan saksalaiset eivät kirkkoa polttaneet, täyttävät laadullisen tutkimuksen validiteettikriteerit. (Kananen 2017; Kananen 2015.)
Tulkinta ja johtopäätökset perustuvat haastatteluaineistoon, jota voidaan pitää käytetyn aineiston osalta validina (luotettavana).”
Kuten oheisesta tekstistä ilmenee, validiteettitarkastelussa viitataan ns. vahvistettavuuskriteerivaliditeettiin, joka ei toteudu, koska on esitetty vastakkaisia väitteitä. Tässä on otettu huomioon myös muut tulkinnat asiasta, joten väite, ettei muita tulkintoja ole otettu huomioon, ei pidä paikkaansa 6.11.2018 kirjoituksessa. Kommentoijan eduksi sanottakoon, ettei hän voinut tietää tätä, koska KS:n toimitus oli jättänyt aineiston luotettavuusarvioinnin pois.
Muilta osin en puutu mainittuun lehtiartikkeliin 6.11.2018, koska ne ovat kirjoittajan oletuksia toisesta kirjoittajasta (allekirjoittaneesta), eivätkä perustu mihinkään faktoihin ml. ns. ”tulen hyppymisestä” ja kirjoittajan saksalais- tai venäläisyysmyönteisyydestä tai kielteisyydestä. Näillä ei ole tutkittavan ilmiön kanssa mitään tekemistä, eikä voi olla.
Artikkelin kirjoittaja on perehtynyt tutkimusmenetelmiin ja on kirjoittanut eri tutkimusmenetelmistä noin 20 oppikirjaa. Kirjoittajan metodikirjat (mukaan luettuna luotettavuustarkastelut) ovat yksi Suomen siteeratuimmista lähdekirjallisuudesta akateemisessa tutkimusmaailmassa. Lainausviittauksia (Google Scholar) Kanasen tuotoksiin 6.11.2018 on 9 250 kpl.