Lu­ki­jal­ta: Po­siol­la kunta ja seu­ra­kun­ta toi­mi­vat yh­teis­työs­sä – var­hais­kas­va­tus on us­kon­nol­li­ses­ti so­tou­tu­ma­ton­ta

Koillissanomissa julkaistiin yksipuolisen kuvan antava ja myöskin väärää tietoa sisältävä uutinen Posion seurakunnan ja kunnan välisestä yhteistyöstä (KS 29.11.2019).

Posion kunnan varhaiskasvatuksen, opetuksen, koulutuksen järjestäjän sekä Posion seurakunnan yhteistyösopimus solmittiin 19.9.2019. Se on hyväksytty kirkkoneuvostossa 6.5.2019 (§75) ja hyvinvointilautakunnassa 14.6.2019 (§62).

Posion seurakuntaan kuului viime vuonna 84,5 % posiolaisista. Valtakunnallisesti kirkkoon kuulumisprosentti oli viime vuonna 69,7 %.

Posion seurakunnalla ja kunnalla ei ole ollut olemassa vuosikymmeniä jatkunutta sopimusta. Sopimuksen ja yhteisen toimintasuunnitelman laatiminen tuli ajankohtaiseksi uudistuneen, 1.9.2018 voimaan astuneen varhaiskasvatuslain sekä varhaiskasvatuksen järjestäjää velvoittavan Opetushallituksen valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden myötä. Sopimukseen kuuluu tärkeänä osana yhteinen toimintasuunnitelma vuosikelloineen. Niiden laatiminen yhdessä on parhaillaan Posiolla seurakunnassa ja kunnassa loppusuoralla.

Artikkelissa esitettiin, että Posion päiväkodinjohtaja olisi kieltänyt seurakunnan tilaisuuksien järjestämisen tiloissaan.

Posion seurakunta on aiemmin järjestänyt päiväkodilla pyhäkoulua, jonka nimi vaihdettiin syksyllä 2017 seurakunnan aamuhetkeksi. Päiväkodilla seurakunnan järjestämää pyhäkoulutoimintaa ei kuitenkaan jatkettu syksyllä 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja Opetushallituksen ohjeessa varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa todetaan, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Varhaiskasvatuksessa lasta ei siis saa ohjata mihinkään katsomukseen eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa.

Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus on ensisijaisesti varhaiskasvatuksen henkilöstön tehtävä. Katsomuskasvatuksessa erilaisia uskontoja ja katsomuksia, myös uskonnottomuutta, tarkastellaan tasaveroisina. Erilaisia perinteitä ja tapoja voidaan tarkastella esimerkiksi vuoden kiertoon liittyvien juhlien kautta. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on muun muassa antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä.

Artikkelissa viitattiin lisäksi hengellistä sisältöä sisältävien joululaulujen kieltämiseen. Opetushallituksen ohjeen mukaisesti yksittäinen hengellisyyteen viittaava laulu ei tee tilaisuudesta uskonnollista. Varhaiskasvatuksessa on kuitenkin aina tarkasteltava asiaa tapauskohtaisesti ja punnittava, kumpi on tilanteessa tärkeämpää ja pedagogisesti perusteltua: se, että kaikki lapset voivat yhdenvertaisesti osallistua samaan tilaisuuteen vai laulun sisällyttäminen ohjelmaan. Yhden laulun pois jättämisestä sovittiin lauluryhmän edustajan kanssa yhdessä, jotta kaikki lapset voivat kyseiseen tilaisuuteen osallistua.

Kirkkohallituksen laatimat Kumppanuuden korit tarjoavat selkeän rakenteen kunnan sivistystoimen ja seurakunnan väliseen yhteistyöhön perustuen Opetushallituksen päivitettyihin ohjeisiin. Kumppanuuden korien sisältö on seuraava:

Yleissivistävä opetus tapahtuu paikallisen varhaiskasvatus- tai opetussuunnitelman mukaan. Seurakunta on mukana yhtenä oppimisympäristönä ja seurakunnan työntekijä toimii oman alansa asiantuntijana tai katsomuskasvatuksen yhteistyökumppanina. Päiväkoti, koulu tai oppilaitos kantaa pedagogisen vastuun. Yleissivistävä opetus ei sisällä uskonnon harjoittamista. Esimerkkinä yleissivistävästä opetuksesta on kirkkorakennukseen tutustuminen.

Perinteisissä juhlissa toteutuu yhteisöllisyys ja kunnioittavan läsnäolon periaate. Uskontoon viittaavat juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Perinteiset juhlat voivat sisältää yksittäisen virren mutta ne eivät ole uskonnon harjoittamista. Esimerkkinä perinteisistä juhlista ovat lukukauden päätösjuhlat.

Uskonnolliset tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista positiivisen uskonnonvapauden periaatteella. Ne suunnitellaan yhdessä ja tilaisuuksista informoidaan ajoissa koteihin. Lapsen osallistumisesta ilmoittaa huoltaja ja toisella asteella opiskelija itse. Koulu tai vastaava taho järjestää samaan aikaan mielekkään vaihtoehdon heille, jotka eivät osallistu tilaisuuteen. Esimerkiksi adventtikirkko on uskonnollinen tilaisuus, johon Posion päiväkodin lapset osallistuivat 29.11.2019 vanhempiensa luvalla.

Kasvussa ja hyvinvoinnissa halutaan korostaa yhteisölähtöistä ja tasavertaista kumppanuutta. Se on myös ennaltaehkäisevän opiskeluhuollon ja työhyvinvoinnin tukemista. Kumppanuus tapahtuu varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten omien hyvinvointisuunnitelmien mukaisesti uskontojen ja katsomusten kirjoa kunnioittaen. Esimerkkeinä tästä ovat ryhmäytykset ja kriisiyhteistyö.

Seurakunta ja kunta tekevät Posiolla hyvää ja tiivistä yhteistyötä, joka jatkuu edelleen myös seurakunnan ja päiväkodin välillä.

Marjo PaloniemiPalvelujohtaja Posion kunta
Leena Pudaskirkkoherra Posion seurakunta