Ulkopaikkakuntalaiset muodostavat mielikuvansa kohdepaikoista usein tiedotusvälineiden mukaan, jos heillä ei ole varsinaista kokemusta paikkakunnasta. Medialla on tärkeä rooli mielikuvien ja ns. brändin muodostumisessa.
Kuluttajan sisäinen brändikokemus välittyy paikkakunnan arvojen, arjen tekojen ja viestinnän kautta. Ulkoinen brändikokemus muovautuu kuluttajan oman tekemisen kautta – vierailu paikkakunnalla, yhteydenotto asiakaspalveluun ja eri kanavissa tapahtuva kommunikointi. Nämä kaikki eri osa-alueet vaikuttavat kuluttajien (matkailijoiden) mielipiteeseen paikkakunnasta.
Ulkopaikkakuntalainen voi tarkastella paikkakunnan imagoa tai brändiä puhtaasti mediasisältöjen pohjalta ja tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Vuoden 2018 aikana mediasisällöissä on ollut havaittavissa Posion, Taivalkosken ja Kuusamon välillä selviä eroja. Jos asiaa tarkastellaan laadullisen tutkimuksen keinoin esimerkiksi sisältöanalyysilla, voidaan todeta, että Posiolle ja Taivalkoskelle on ollut tyypillistä positiivinen pöhinä viestimissä.
Mitä on tapahtunut? Onko toimittajat vaihtuneet vai ovatko mainittujen paikkakuntien viestinnästä vastaavat terästäytyneet?
Positiivinen kirjoittelu varsinkin Posion asioista on lisääntynyt syksyn aikana. Ulkopuolisena havainnoijana voisi jopa todeta, että Posiolla menee lujaa niin yrityspuolella kuin matkailupuolellakin. Jos pitäisi valita pelkästään mielikuvien pohjalta yritykselle toimipaikka, olisi järjestys Posio, Taivalkoski ja Kuusamo.
Kuusamon mainetta pilaa jatkuva kirjoittelu kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista. Jos ollaan aivan rehellisiä, Kitkan vedet ovat pilaantuneet aivan muista syistä. Evo putsaa uusilla laitteilla täydellä teholla Rukan matkailun jätevesiä. Ruka tuskin vesiä saastuttaa, eikä liene juuri saastuttanut. Saastuttajat löytyvät aivan muualta eli maataloudesta, metsätaloudesta ja ranta-asutuksesta. Kesämökkien sauna- ja jätevedet löytävät tiensä Kitkaan siinä, missä tehomaatalouskin metsätaloudesta puhumattakaan.
Jatkuva, valikoiva, saman jargonin esittäminen uraanista ei luo positiivista mielikuvaa paikkakunnasta. Tämä on fakta, joka pitäisi ymmärtää myös vihervasemmiston. Vihervasemmiston ympäristön suojeluvimma on hyvin yksipuolista, jonka perimmäisenä tarkoituksena on äänien kalastelu uraanilla pelottelulla. Millä he saisivat huomioarvoa, jos ei olisi kaivostoimintaa tai uraania? Millä he mekastaisivat silloin?
Kirjoitukset luonnon raiskaamisesta ovat lisäksi varsin valikoivaa. Jokainen kulkija voi itse havainnoida, missä luontoa on raiskattu ja kulutettu äärimmilleen. Yhtään kaivostahan ei vielä ole.
Ulkopaikkakuntalaisena sanoisin näin, että vihreiden kirjoittelu mediassa tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Kaikenlainen uuden vastustaminen ilman parempien realististen vaihtoehtojen tarjontaa on nimenomaan populismia ja äänten kalastelua.
Kuten aikaisemmin totesin, medialla on tärkeä rooli mielikuvien muodostumisessa. Paikkakuntalaisen on vaikea nähdä tätä, koska hän elää kontekstissa eikä pysty näkemään median sisältöjä ulkopuolisen silmin.
Kuusamo tarvitsee teollisuustyöpaikkoja, sillä matkailu on kausiluontoista niin meillä kuin muuallakin maailmassa. Kittilässä matkailu ja kaivostoiminta elää hyvässä yhteisymmärryksessä. Kaivostoiminnan hedelmistä riittää myös maanomistajille ja kiinteistönomistajille. Uudet työpaikat lisäävät tonttikysyntää ja asuntojen arvoa. Tämä on fakta.
Turha on marista mahdollisella mökkitonttien arvonalenemisella, joka on jo tosiasia. Maailma muuttuu, kesämökkeily ja mökin omistaminen ovat mennyttä maailmaa. Matkailukeskusten mökkien omistajat pyrkivät aktiivisesti eroon mökeistä, koska niille ei ole tulevaisuudessa kysyntää. Maailma muuttuu, ei ole enää tanssilavoja, kyläkauppoja, kyläkouluja ja pian ei paljon muutakaan.