Kuunnellessaan Tuiran kirkkoherran Niilo Pesosen saarnaa Matti Kyllönen tuli herätykseen, ei niinkään uskonnolliseen; se sanoma taisi jäädä edelleenkin täysin vieraaksi, vaan poliittiseen. Hän intoutui vertaamaan Rooman imperiumia Euroopan unioniin, jotka molemmat olivat hänen mukaansa täysin tuomittavia ja pakanallisia.
Jostakin syytä, en jaksa uskoa, että Niilo Pesonen selittäessään tullimies Matteuksen kääntymistä, puhui EU:sta yhtään mitään. Nimittäin meidän Herramme ei ollut Rooman imperiumin vihollinen missään vaiheessa, eipä edes ristiinnaulitsemisen jälkeen, vaan kristinuskossa aina saarnattiin uskollisuudesta esivallalle, vieläpä silloinkin, kun se kääntyi kristinuskoa vastaan. Ja loppujen lopuksihan kävi niin, että kristinusko valloitti pakanallisen Rooman imperiumin.
Todellisuudessa aitoluterilainen suhtautuminen EU:iin olisi sellainen, että se on osa esivaltaa, jonka puolesta on rukoiltava ja jolle on oltava uskollinen. Luterilaisuus ei ole milloinkaan ollut mikään kapinalipun nostaja, eipä edes silloin, kun aihetta olisi totisesti ollut. Räikein esimerkki saatanallisen esivallan kumartamisesta oli Saksan luterilainen kirkko natsien valtakauden aikana. Samaa linjaa noudatti silloin Suomenkin kirkko. Kommunismiin on kyllä otettu etäisyyttä, ja sen saatanallisuus on tuomittu, mutta natsismiin nähden on oltu soikeita.
Euroopan unioni on natsismille myrkkyä, siksihän sitä Mattikin niin kovasti vastustaa. Kaikki oikeistopopulistiset liikkeet, jotka ovat herra Hitlerin uskollisia seuraajia, inhoavat EU:ta, ja kuvittelevat Trumpin tavoin, että autuus tulee rajojen ja tullimuurien pystyttämisestä. Itse asiassa he eivät huomaa, että Putinin Venäjän valhemedia syöttää juuri tätä. Herra Putinille yhtenäinen Eurooppa on paha, mutta hajanainen on puolustuskyvytön ja hyvä.