Tämän lehden sivuilla ja myös muilla foorumeilla on otettu kantaa Taivalkosken liikuntapaikkojen kuntoon ja suunnitteilla olevaan rullahiihtorataan. Haluan tuoda esille myös kunnan kannan.
Taivalkoskella on käytössä ns. raamibudjetointi, jossa toimialoille annetaan talousarviota valmisteltaessa tietty kustannusraami käyttötalousmenoille. Useimmiten toimialojen esitys on erilainen kuin annettu raami ja lopullisen raamin esittämisestä päätöksentekoa varten päättää kuntasuunnittelutoimikunta. Hyväksytyn raamin sisällä lautakunta tekee menojen käyttösuunnitelman. Jokainen toimiala vastaa siitä, että tarvittavat menoerät ovat esityksessä mukana.
Tekninen toimiala on viime vuosina järjestelmällisesti alittanut heille luvattua raamia. Oma luottamukseni on ollut, ettei missään päästetä syntymään korjausvelkaa, koska nyt hyvinä aikoina syntynyttä velkaa ei vaikeutuvassa tulevaisuudessa ehkä voida kivuttomasti hoitaa. Toimialalla on täysi vapaus mutta myös ehdoton velvollisuus tuoda esiin kaikki kunnossapitoa vaativat kohteet. Tietääkseni esitettyjä korjaustoimenpiteitä ei ole kielletty tekemästä.
Liikuntapuolella on tullut esityksiä korjausta tai parannusta tarvitsevista asioista. Näin on uusittu mm. Hutun koulun jääkiekkokaukalo, korjattu kirkonkylän jääkiekkokaukalon pohja, päällystetty Kaarihallin edusta, jotta hiekka ei kulkeudu sisään ja korjattu HS 80 -mäen rakenteet.
Investointien osalta kuvio menee vähän eri lailla, koska niitä ei aktivoida suoraan toimialan menobudjettiin, vaan niiden tulosvaikutus on poistojen kautta. Esimerkiksi pitkävaikutteinen investointi, jolle lasketaan 20 vuoden poistoaika, vähentää yksinkertaistettuna toimialan vuotuista tulosta vain viidellä prosentilla arvostaan. Elinkeinopoliittisia investointeja, joiden kustannukset voidaan laskuttaa vuokrana tai vastaavana, ei lasketa nettoinvestointeihin. Taivalkoskella on vuosittain linjattu nettoinvestointien kokonaismäärää, mikä on pyörinyt 3 miljoonan euron paikkeilla. Riittävä investointimäärä paitsi estää omaisuutemme vanhenemisen antaa myös työtä paikallisille yrityksille. Kuntasuunnittelutoimikunnassa nostettiin esille kysymys keskustan jääkiekkokaukalon kattamisesta, jonka suunnitteluun varattiin määräraha ensi vuodelle. Tämä ratkaisu verrattuna menneisyydessä esillä olleeseen jäähalliin on huomattavasti taloudellisempi, eikä aiheuta pysyviä kulueriä kuten jäädytys ja hallin lämmitys.
Viime aikoina on keskustelua herättänyt investointisuunnitelmaan laitettu rullahiihtorata. Ehkä tarkoituksellisestikin siitä on puhuttu panostuksena maastohiihtoon ja liitetty liikuntapaikkakeskusteluun. Osa valtuutetuista on kuntasuunnittelutoimikunnassa ja kunnanhallituksessa saanut valaistusta hankkeen taustoihin, mutta rajallisen ajan takia vain pintapuolisesti.
Elinvoiman edistämiseksi on Taivalkoskella tehty runsaasti erilaisia selvityksiä ja esiin on aina noussut yksi mahdollisuus. Meidän on saatava kesämatkailuun sellaisia vetonauloja, jolla tyhjää kesää voidaan täyttää. Suomen Hiihtoliiton taholta tuotiin esiin tarve kansainvälisestä maastohiihdon harjoittelualueesta. Suomessa ei ole vaatimuksia täyttävää paikkaa ja Euroopassa olemassa olevat ovat ruuhkautuneet. Kansainväliset leirit ovat hyvää liiketoimintaa, mikä on jo Taivalkoskella todistettu syksyisillä mäkihypyn ja yhdistetyn leireillä, joiden aikana on vuosittain noin 2 000 yöpymisvuorokautta. Tämä sesonki on marraskuun alusta jouluun. Mikäli saisimme sopivat olosuhteet kesäkuun alusta syyskuun loppuun alalla, jolla nyt ei ole riittävästi tarjontaa, voidaan hyvin laskea, minkälaista matkailutuloa se toisi. Tämä kehitysajatus sai voimakasta tukea kunnan strategiaprosessin yhteydessä järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa, johon oli kutsuttu mukaan alueen yhdistykset ja yrityksiä.
Taivalkosken väkiluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut yli kymmenen prosenttia ja syntyneiden lasten määrä on puolittunut. Meillä on mahdollisuus joko hyväksyä kuihtuva tulevaisuus tai tehdä itse rohkeitakin ratkaisuja.
Voin todeta, että kysymys ei ole liikuntapaikkainvestoinnista, eikä paikallisen maastohiihdon vaatimuksista, vaan kunnan elinvoimaa parantavasta investoinnista. Se, että investointi kohdistuu kansainväliseen kohderyhmään ja parantaa alueen elinvoimaa, on myös ehto tukirahojen saamiseen.
Toisaalta, emme ole vielä tekemässä päätöstä muusta kuin että laitamme hankkeen investointisuunnitelmaamme, jotta voimme selvittää mahdollisuudet EU-tukeen. Mikäli emme saa tukea tai jostain muusta syystä hanketta ei haluta toteuttaa, tulee aikanaan päätöksen teon hetki. Hankkeen tarkemmaksi selvittämiseksi on käynnistynyt hanke, joka toimii yhteistoiminnassa lähialueiden kanssa ja jonka yhtenä tuloksena on tarkoitus saada selville mitä kaikkea muuta alueellista toimintaa investointi tukisi tai laittaisi liikkeelle.
Kunnan tehtävänä on laittaa kuntoon elinkeinotoiminnan edellytyksiä, mutta toki paikallisilta yrittäjiltäkin odotetaan toimenpiteitä niin majoituskapasiteetin kuin kesäaikaisten matkailupalvelujen kehittämisessä. Näitä pitää lähteä yhdessä suunnittelemaan. Kuntalaisille on tarkoitus kertoa hankkeen yksityiskohdista tammikuussa avoimessa tilaisuudessa, kun löydetään sopiva aika, jolloin myös alueen ulkopuolista asiantuntemusta saadaan paikan päälle.
