Laajakaistaterveisiä marraskuun seutuverkkoseminaarista!
Valtion perustama Cinia Oy on saanut tehtäväkseen turvata Suomen pysymisen kansainvälisen tietoliikenteen välittämisessä mukana. Yhtiön muut merkittävät osakkaat ovat Ilmarinen ja OP. Yhtiö on rakentanut kuitumerikaapelin Suomesta Saksaan.
Nyt yhtiöllä on suunnitelmissa rakentaa kuitureitti koillisväylän kautta. Tuon reitin rantautumispisteet olisivat Kirkkoniemessä ja toinen Venäjän puolella. Suomessa itäinen runkoreitti kulkisi alustavan suunnitelman mukaan Kuusamon halki. Kaikkien kuituverkkoja rakennuttavien pitäisi selvittää rakentamistapa, jotta verkko sitten soveltuisi heille tuon runkoreitin osaksi joko kuituja ostamalla tai vuokraamalla.
Euroopasta matka Amerikkaan lyhenisi 25 % ja Japaniin 40%. Kauko-Itään menevät kaapelit kulkevat Suezin kanavan kautta ja kerran kaikki kaapelit ovat olleet poikki ja liikenne on kulkenut silloin Amerikan reittiä. Maailman kansainvälinen liikenne kulkee 95 prosenttisesti kuitukaapeleissa. Suomessa runkkoverkkojen osalta puhutaan satojen miljoonien ja liityntäverkkojen osalta yli miljardin euron rakentamisvajeesta.
Laajakaista 2015 hankkeen tukirahoja on tällä hetkellä jaettavana enää 6 000 000 euroa, Jos jonkun hankkeen tukirahoja palautuu, niin ne pyritään jakamaan edelleen.
Maa- ja metsätalousministeriön maaseutuylitarkastaja puhui kuidusta perusinfrana ja on EU:ssa lobannut ja näyttäisi nyt siltä, että 2021-2027 maaseuturahoituskaudella kuituverkko pysyisi tuettavien piirissä. Ruotsi oli ilmoittanut, että saa tällä rahoituskaudella tavoitteeksi asetetun 96 psosentin kuitusaatavuuden valmiiksi. Suomessa saatavuusprosentti on vasta 52! Maaseuturahoituksessa tukikatto on kuitenkin vain 2 miljoonaa euroa ja siksi lähinnä kyläverkkohankkeisiin soveltuva.
Kuusamossa monissa kirjoituksissa kuitukaapeleita pidetään muka vanhentuneena tekniikkan, mutta maailmalla ovat tiedonsiirtokyvyltään ja luotettavuudeltaan ylivoimainen korvaamaton tekniikka. No Kuusamossahan uskotaan myös 5G:n tuovan laajakaistan maaseudulle ja kuitenkin nyt liikenne- ja viestintäministerikin on myöntänyt, että oli väärä luulo, että 5G olisi ratkaisu maaseudun laajakaistaksi.
Kuusamo ei koko ”Laajakaista 2015” -hankkeen aikana ollut kiinnostunut edes selvittämään kuituverkon tarpeellisuutta vaikka liikenne- ja viestintäminisreriön ylitarkastajakin lyttäsi heti Kuusamon mobiiliratkaisun. Olisi vain tarvinnut teettää muutamia kymmeniä tuhansia maksava koko kuntaa kattava suunnitelma kustannusarvioineen ja perehtyä langattomien ja valokuidun tiedonsiirtokyvyn ja luotettavuuden väliseen valtavaan eroon, jotta olisi ymmärretty miksi kuituverkko on tulevaisuudessa ainoa kaiken tiedonsiirron kaikille turvaava tekniikka.
Kirjoiteltiin lehtiin juttuja arvostellen valtiovallan toimia ”hulluiksi” ja kaupungin muka säästäneen miljoonia. Masterplan on edelleen tekemättä ja edelleen heitellään valtuuston kyselytunnillakin siksi vain joitakin hinta-arvioita, joilla ei ole mihinkään suunnitelmaan ja kustannusarvioon tukeutuvaa pohjaa. Kyselytunnin ainoa oikea vastaus oli, että tukien myöntäminen päättyy tämän vuoden lopussa. Kaikki muu ihan vain ”kuitupuutteen totuuden kiertelyä” jos nyt sitä totuutta edes ymmärretäänkään?
Kuntapäättäjät eivät kai ole saaneet päätöstenteon pohjaksi laajakaistan osalta tietoa tulevaisuuden tiedonsiirron eksponentiaalisesti kasvavasta nopeustarpeesta ja millä se vain pystytään toteuttamaan, mutta eivät ainakaan mihinkään suunnitelmaan ja kustannusarvioon perustuvaa kuntarahoitustarpeen määrää.
Jos Kuusamo olisi perustanut kunnallisen yhtiön verkon toteuttamiseen, niin esim oletuksella, että rakennettavan tukikelpoisen verkon pituus olisi 1000 kilometriä, niin se olisi maksanut laitetiloineen, akustoineen, varavoimakoneineen ja kaikkineen 12,5 miljoonaa. Kaupungin pääomitus verkkoyhtiöön 34% eli 4,25 miljoonaa ja kaupungin tukiosuus verkkoyhtiöön 22% eli 2,75 miljoonaa ja viestintävirastolta saatava tuki 44% eli 5,5 miljoonaa.
Tämä on metrihinnan suhteen realistinen arvio, mutta kokonaishinnan suhteen vain arvio, kun ei ole tiedossa tukikelpoisen verkon pituutta, mutta kertoo kyllä hyvin, kuinka merkittävä saatavilla ollut tuki olisi ollut. No, jospa tukikelpoinen runkoverkko olisikin 2000 kilometriä, niin tuplana nuo luvut!
