Nyt käsillä olevaan kaupungin talousvuoteen 2018 lähdettiin Kuusamossa, kuten monessa muussa kaupungissa ja kunnassa odottavissa tunnelmissa, kun sote- ja maakunta uudistusta valmisteltiin tietämättä lopulta mitä tuleman piti. Hienoa oli, että Kuusamo osallistui merkittävässä roolissa valmistelutyöhön. Vuonna 2018 Kuusamossa vietettiin 150-vuotisjuhlavuotta. Kaupungissa järjestettiin monipuolisia tapahtumia pitkin vuotta ja niihin osallistuttiin runsaasti.
Kuusamon kaupungin tilikaudentulos oli 1,6miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden kääntyminen alijäämäiseksi tilikaudella 2018 kuvaa kuntatalouden yleistä kehitystä koko Suomessa. Kuusamossa negatiiviseen taloudenkehitykseen vaikutti esimerkiksi verotulojen ja valtionosuuksien lasku sekä loppuvuoteen ajoittunut rahastosalkun markkina-arvon ”notkahdus”.
Vuodesta 2018 löytyy tietysti myös paljon positiivisia asioita. Ilahduttavaa on se, että kaupungin henkilöstön sairaspoissaolojen laskeva suunta on jatkunut ja sairaspoissaolopäivät henkilöstötyövuotta kohden ovat alle valtakunnallisen keskiarvon. Päivittäiseen esimiestyöhön, työn organisointiin ja eri riskiryhmien työssäjaksamisen tukemiseen on panostettava edelleen – suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Kun kehitämme toimintaa pitää muistaa, että hyvinvoiva henkilöstö tuottaa hyötyä myös talouteen - tuottavuus syntyy päästä ei selkänahasta.
Alueellamme on menossa isoja matkailuinvestointeja. Selvää on, että matkailualalla on vahva usko tulevaan ja Kuusamon elinvoimaisuuteen. Olemme selvästi tehneet oikeita päätöksiä elinkeinoelämän ja yritysmyönteisyyden osalta. Tätä linjaa meidän tulee jatkaa ja kehittää vielä entisestään myös muuttuvan työelämän ja osaamisen tarpeet vahvemmin huomioon ottaen.
Vuotta 2018 ajatellessa nousee mieleen lisämäärärahojen tarve. Tähän pitäisi pystyä jatkossa varautumaan paremmin, ettei lisämäärärahojen tarvetta tule pitkin vuotta. Toki ymmärrettävää on ettei kaikkeen voi varautua etukäteen ja esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen annettu lisämääräraha on omalta osaltaan vahva satsaus ja tuki lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Kaikki me tiedämme, että eriarvoistuminen on kasvanut. Yhä useampi lapsi voi hyvin, mutta pieni kasvava joukko on aiempaa moniongelmaisempi, pitkälle syrjäytyneitä on enemmän. Jos lisämäärärahoista tulee tulevaisuudessa totuttu tapa, voi siitä muodostua pitkällä aikavälillä ongelma ja asetelma voi muuttua vastuullisen taloudenpidon kannalta kestämättömäksi.
Kaupungilla on edessään isoja hankkeita ja investointisuunnitelmia. Selvää on, että kaupungin tulorahoitus ei riitä niitä kattamaan ja osin on rahoitettava lainarahalla. Tällä hetkellä kaupungilla on velkaa Suomen kuntien vertailussa alle keskitason. Ongelmien välttelemisen sijaan on tulevaisuudessa aika tehdä rohkeita päätöksiä.
Tulevaisuuden näkymät ovat monilta osin avoinna, uusi hallitus tulee linjaamaan myös kuntien ja kaupunkien tulevaisuuteen vaikuttavia asioita. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että Kuusamon vastuullista talouden pitoa on syytä jatkaa jatkossakin. Olemme tällä hetkellä valtuustokaudella puolessa välissä. Yhteistyöllä ja avoimuudella tulemme jatkossakin onnistumaan ja saamme Kuusamoon lisää elinvoimaisuutta ja positiivista kehitystä. Meillä ei ole varaa turhaan negatiivisuuteen ja toisten virheiden kyttäämiseen. Me kaikki olemme Kuusamon edustajia, pidetään yllä toista tukevaa ja kannustavaa ilmapiiriä.
Kesällä 2018 laaditun Keskustan periaateohjelman kohta 101 sopii loistavasti myös Kuusamon tulevaisuuteen ja tämän valtuuston loppukauteen. ”Ei voi saavuttaa upeita asioita, ellei tiedä mikä on olennaista ja hyvää. Jos haluamme asioiden muuttuvan, pitää olla valmis myös itse muuttamaan niitä.”
Keskustan valtuustoryhmä kiittää kaikkia vuoden 2018 tulokseen vaikuttaneita. Kiitos työntekijöille, johtoryhmälle, lautakunnille ja hallitukselle.
