Lukijalta

Lu­ki­jal­ta: Suo­mes­sa po­de­taan il­mas­toah­dis­tus­ta, mutta nyt esillä oleva hak­kui­den ra­joit­ta­mi­nen iskisi eri­tyi­ses­ti Koil­lis­maan pai­kal­li­siin puun­ja­los­ta­jiin

Suomessa podetaan ilmastoahdistusta. Suomalaiset eivät saisi ”tukehtua” tähän itse ensimmäisenä, koska kuitenkin metsäsuomi kuittaa muun yhteiskunnan hiilipäästöistä lähes puolet. Biotalouden kasvu ja metsäteollisuusinvestointien toteuttaminen ovat merkittävissä rooleissa pohjoisen Suomen elinvoiman vahvistamisessa.

Pudasjärven kaupungin linjaukset puumateriaalien käytöstä puu- ja hirsirakentamisessa ovat kestävää ja ilmastoystävällistä metsätaloutta. Rakentamismateriaaleihin linjaukset tehdään paikallistasolla, kuntien valtuustoissa. Puurakentamisen hyödyt kohdistuvat monelta osin paikalliseen elinkeinoelämään, metsänomistajiin, koneyrittäjiin, puutavaran kuljetusyrittäjiin, teollisuuteen ja viimein kunnan kassaan verotuloina.

Koillismaan ja Kainuun alueella toimii monta suurta ja tunnettua puunjalostajaa. Nyt esillä oleva hakkuiden rajoittaminen iskisi erityisesti meidän paikallisiin puunjalostajiin. Metsiä on hoidettava ja uudistettava.

On muistettava, valtion verotuloista yli neljä miljardia muodostuu metsäsektorin toiminnasta. Suomen tavaraviennistä lähes joka neljäs vientieuro tulee kannolta lähtevien tuotteiden viennillä. Näillä tulovirroilla pyöritetään hyvinvointiyhteiskuntaa. Metsänomistajien työtä ei pitäisi rasittaa yhteiskunnan taholta, kuten aika ajoin esille nostetulla kiinteistöverolla.

Kaivannaisteollisuudelle on avautumassa mahdollisuuksia myös täällä Koillismaalla. Edelleen luonnonvaroja hyödynnettäessä on kunnioitettava ekologista kestävyyttä. Eri elinkeinoharjoittajien ja kaikkien paikallisten ihmisten kuuleminen on onnistuneen kaivannaistoiminnan ydinkysymys. Myös kaivosyhtiöiden on toimittava kestävien yhteiskuntavastuullisten toimintatapojen mukaisesti. Pohjaa luottamukselle rakentaa ennalta arvioitu ja viestitetty tieto työllisyys- ja ympäristövaikutuksista. Sosiaalisten vaikutusten tarkastelua ei saa välttää ja antaa sijaa ristiriidoille.

Koillismaan ja Kainuun alueella toimii monta suurta ja tunnettua puunjalostajaa. Nyt esillä oleva hakkuiden rajoittaminen iskisi erityisesti meidän paikallisiin puunjalostajiin.

Matkailun merkitys korostuu entisestään. Maailmanlaajuisesti turismia on sanottu jopa nopeimmin kasvavaksi talouden toimialaksi. Pohjois-Suomen kehittyvien matkailukeskusten painoarvo näyttää kasvavan edelleen. Näiden elinvoiman ”säteilyvaikutus” ympäristön elinvoimaan on merkittävä. Suomen on syytä pitää huoli siitä, että pärjäämme matkailun maailmanlaajuisessa kilpailussa. Meidän pitää pystyä tarjoamaan sitä, mistä maailmalla on kysyntää, sillä matkailijoiden tuoma raha on suoraa kansantalouden tulonlisäystä. Ilolla on saanut huomata, että kannattavaa liiketoimintaa on syntynyt myös pienempiin yksiköihin sinne, missä luontaiset edellytykset, liikeidea ja alan ammattitaito kohtaavat. Siksi valtion ja eri rahoituskanavien ei pidä jakaa tukea vain suurimmille hankkeille. Kaikki suuri on alkanut aina pienestä!

Suomalainen puhdas ja laadukas ruoka tulee maalta maanviljelijöiden ja maataloustuottajien työn tuloksena. Kansalaisilla on oikeus lähiruokaan ja sesongin mukaisiin raaka-aineisiin. Valtiovallan tavoitteena tulee olla myös maaseutuelinkeinojen kannattavuudesta ja arvostuksesta huolehtiminen, jotta maanviljelijät ja maataloustuottajat pystyvät tekemään arvokasta työtään. Silloin kun pidämme huolta maanviljelijöiden ja maataloutuottajien toimintaedellytyksistä, samalla me varmistamme, että tämä pitkien etäisyyksien Suomi edelleen pysyy asuttuna reunoja myöten.

Poronhoito ja maatalous ovat molemmat Pohjois-Suomen maaseudun luontoon perustuvia elinkeinoja. Poronhoitolaki vaatii päivittämistä, koska eräiltä osin se aiheuttaa ristiriistaista tulkintaa. Yksi paljon paikallista keskustelua aiheuttava asia liittyy porojen laiduntamiseen. Tarvitaan selkeämpää lakia ja tulkintaa poronhoitovastuiden ja velvoitteiden jakamisesta paliskuntien sisällä. Tämä erityisesti tilanteissa, jos poroelinkeinoharjoittaja ei noudata lain vaatimusta pitää poroja poissa viljelyksiltä tai toteuta viljelysten suojaamista aitaamalla ja aitojen kunnossapidolla. Poronhoitolain uudistamistyössä on ehdottomasti kuunneltava kaikkia maaseudun elinkeinoja.

Maa- ja metsätalous ja poronhoito ovat maaseudun elinkeinoja, joita yhdistää se, että kovalla työllä, kekseliäisyydellä, yritteliäisyydellä ja periksiantamattomuudella on leipä pöytään kannettu monesta eri tulolähteestä jo vuosisatojen ajan. Molemmat elinkeinot voivat toimia samoilla alueilla yhtä aikaa, kunhan elinkeinojen yhteensovittamisesta on yhdessä sovittu.

Vesa Riekki

metsuri

Keskustan kansanedustajaehdokas