Maaningan tuulivoimapuistoa suunnitteleva tuulivoimayhtiö on tehnyt hankkeestaan YVA-selvityksen siinä vaiheessa, kun keskeneräisessä maakuntakaavassa alue on ollut merkinnällä ”selvitettävä”, eli se-3. Täytyy myös huomata ettei Kuusamon strategisessa yleiskaavassa ole määritelty tuulivoimala-alueiden suunnittelua ohjaavia maankäytöllisiä reunaehtoja muilta kuin meluvaikutusten osalta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon tuulivoimayhtiön laatimasta Maaningan YVA-selvityksestä ja huomauttanut lausunnossaan puuttuvista, voimassa olevista maakuntakaava-, yleiskaava- sekä tuulivoimaosayleiskaavasta. Myös hankkeen ympäristövaikutusarviointeja edellytettiin tarkennettaviksi. ELY-keskuksen mukaan kriittisimpiä kohteita ovat Riisitunturin kansallispuisto ja Kitkan tunturijärvialueet.
Selostuksessa on esitetty mahdollisuuksia maisemavaikutusten lieventämiseen mm. voimaloita vähentämällä, mutta arvioinnissa jää kuitenkin selvittämättä kielteisten maisemavaikutusten merkittävyys arvokkaisiin maisema-alueisiin ja matkailuun sekä asuntojen ja mökkien kiinteistökauppaan lievennystoimien jälkeen.
Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta on 27.4.2017 § 65 antanut Kuusamon kaupungin lausunnon Pohjois-Pohjanmaanliitolle 3. maakuntakaavan luonnoksesta. Annetussa lausunnossa viitataan maakuntakaavoituksen ohjeeseen tuulivoiman rakentamisesta aiheutuvien maisemallisten haittojen minimoinnista ja lausunnossa viitataan Riisitunturin kansallispuistoon.
Kyseisessä lausunnossa Kuusamon kaupunki vaatii Maaningan tuulivoimapuiston aluevarauksen merkitsemistä Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotukseen Kuusamon strategisen yleiskaavan vastaavan aluerajauksen mukaisesti. Kuusamon kaupungin kyseinen vaatimus ei tarkoita, että silloinen maakuntakaavassa selvitysaluemerkinnällä se-3 merkitty tuulivoimavarausalue olisi ilman tarpeellisia selvityksiä osoitettava maakuntakaavaan tuulivoimaloiden alueeksi (tv-1). Kaupungin 27.4.2017 antama lausunto on katsottava vaatimukseksi, ettei kyseistä tuulivoima-aluevarausmerkintää poisteta maakuntakaavasta.
Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Kuten yleisesti, niin tässäkin aina tulisi tehdä riittävät yhteensovittamisselvitykset eri elinkeinojen, luonto- ja maisema-arvojen suhteen - näin ei ole riittävästi tehty mm. porotalouden ja matkailun sekä kiinteistökaupan osalta.
Maaningan suurtuulivoimapuiston puolesta on puhuttu paljon muun muassa siitä syystä, että se tuo kaupungille 1,2 miljoonaa euroa kiinteistöveroa vuosittain. Maisemahaittojen ajatellaan myöskin kohdistuvan ainoastaan Riisitunturin kansallispuistoon. Suomen korkein rakennus on Tampereen Näsinneula, sillä on mittaa vaikuttavat 135 metriä. Suunnitteilla olevat myllyt ovat peräti 105 metriä korkeampia ja ne sijaitsisivat maaperällä, joka on jo valmiiksi suhteellisen korkealla meren pinnasta. Jotkin näistä myllyistä tulisivat todennäköisesti olemaan korkeammalla kuin Riisitunturin huippu. Maisemahaitat eivät siis tosiaankaan jää vain Riisitunturin alueelle, nämä myllyt tulevat näkymään Venäjälle asti.
Raha kuulostaa olevan ympäristöarvoja tärkeämpää, siitä huolimatta tuo 1,2 miljoonaa vuodessa on käsittämättömän halpa hinta Kuusamon ainutlaatuisesta luonnosta. Jos matkailijoistamme sekä vapaa-ajan asukkaistamme 1% hylkää Kuusamon tämän vuoksi, tulee matkailutuloon 1,27 miljoonan euron lovi (vuoden 2015 matkailutulon mukaan laskettuna).
Esitimme, että maakuntakaavassa huomiodaan se, että Kitkajärvi ympäristöineen on valittu arvokkaaksi Suomi100 -luontohelmeä kohteeksi, esitetty valtakunnallisesti merkittäväksi maisemaksi jo olemassa olevien maakuntamaisemien ja Lapin kulttuurimaisemakohteiden lisäksi. Lisäksi Metsähallitus suunnittelee Riisitunturin kansallispuiston laajentamisesta pohjoiseen. Mielestämme suurtuulipuisto ei sovellu Riisitunturin kansallispuiston kansallismaisemaan. Ympäristön ja vesistöjen kannalta on myös huomioitava, että suurtuulivoimapuiston perustat louhittaisiin alueille, joissa on merkittävästi uraania maaperässä. (Alue vanha Mawson Energyn uraanivaltaushakemusalue ns. Tolvan Simonkorpeen vuosina 2006 - 2008).
Esitimme, että Kuusamon kaupunki edellyttää mainittuja selvityksiä tehtäväksi Riisitunturin kansallispuiston ns. Maaningan -erämaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä ja totesimme, ettei siirtolinjavaihtoehto sovellu Kitkajärven maisemakokonaisuuden yli. Täytyy muistaa myös se, että naapurikuntamme suhtautuu suurtuulipuistoon ja sen siirtolinjoihin kriittisesti. Katsomme tarvittavan lisäselvityksiä edellä kuvatuista seikoista ennen kuin maakuntakaavaan voidaan todeta Maaningan selvitysalue soveltuvaksi tuulivoimaloiden alueeksi. Yleisesti asiasta tulisi keskustella niin, että löydettäisiin alueellisesti paras mahdollinen ratkaisu, joka on kestävä niin ekologisesta, sosiaalisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta sekä tuulivoimapuistojen paikkojen että kokojen suhteen.
Edellä mainituilla perusteilla jätimme päätöksestä eriävän mielipiteen.