Kirjoittaja (ei signeerausta) KS. 6.8.2019. Hän lienee kirjoituksessaan kopistellut allekirjoittanutta. Hän näyttää uskovan, että jos metsät suojellaan, niin ne lahotessaan tuottavat enemmän työpaikkoja sekä euroja Kuusamoon. Onhan tuo outo ajatus! Mutta jos metsät olisivat olleet talouskäytössä, niin metsät olisivat tarjonneet hyvin paljon ympärivuotisia työpaikkoja ja puukaupoista saadut euromäärät olisivat olleet erittäin suuret. Ja nämä tulot olisivat jääneet kaikki Kuusamoon.
Kaiken lisäksi metsät olisivat pysyneet puun tuotannossa edelleenkin, tuottaen puuta käyttävälle teollisuudelle mm. tukkeja. Tällä hetkelläkin puuta käyttävä teollisuus joutuu haalimaan tukkeja jopa Inarista saakka. Onkohan tuossa menneessä suojeluhullutuksessa ollut mitään järkeä? Suojelualueet ovat Kuusamossa valtavat ja päätökset, jotka on aikanaan tehty, ovat ikuisia.
Mitä nämä valtavat suojelualueet tarjoavat? Ehkä lipokasturistille kinttupolkuja. Lipokasturisti lienee nykyisin "outolintu". Repussa saattaa olla näkkäriä, riisikakkua sekä maissintähkiä ja juomana kookosmaitoa. Ei missään tapauksessa kotimaisia eineksiä.
Vedenkin he onnettomat joutuvat ostamaan markettien hyllyiltä. Heidän korviinsa on kantautunut paikallisten vihreiden tiedonanto, jossa kerrotaan uraanivaarasta eli järvien ja jokien vettä ei voi juoda.
Kuka pitää huolen kinttupolkujen kunnosta, rakentaa kodat ja tulipaikat, hankkii pilkotut polttopuut sekä hoitaa jätehuollon? Kuka on se taho, joka maksaa edellä mainituista palveluista koituvat kulut? Lieneekö se tämä yhteiskunta, jonka kukkarosta eurot napataan. Lipokasturisti on se, joka nauttii edellä mainituista palveluista maksamatta euroakaan.
Kirjoittaja: sanopa, oletko sinä taikuri vai peräti fakiiri, kun kerrot suojelualueella olevan lahonevan ja lahonneen puuston tuottavan Kuusamoon monin kerroin enemmän töitä ja euroja verratessa talousmetsiin. Millä keinolla sieltä suojelualueelta saat mitään mitään tuloja? Eihän lahonneita puita osta kukaan, eikä niitä saa myydäkään. Laki kieltää puilla kaupanteon. Jos olet käyttänyt vaikkapa "venäläistä helmitaulua", eihän sekään voine harittaa noin tavattomasti verratessasi talousmetistä saataviin tuloihin. Talousmetsät tuottavat jatkuvasti töitä ja verotuloja Kuusamoon.
Jokien suojelupäätöksellä suljettiin Kuusamolta vesivarojen käyttö energian tuotantoon (vesihän on uusiutuva luonnonvara). Nyt virtaa vedet vapaana idän suuntaan ja pyörittävät itänaapurin vettä käyttävien vesivoimaloiden turbiineja. Ei Kuusamoon turbiineita. Tämäkin suojelupäätös ikuinen.
Vielä metsien harvennusrästeistä. En usko, että kirjoittajan kannattaa kantaa huolta kyseisestä harvennusasiasta, sillä suuret kotimaiset yritykset investoivat Suomeen puuta käyttävää teollisuuteen, joka käyttää nimenomaan harvennushakkuista saataviin pienpuihin.
Päättäjille annan toivomuksen, että kaivostoiminnassa jätätte joutavan "lälläröinnin pois, sillä kaivostoiminta on Kuusamolle elintärkeä, jos tänne halutaan saada ympärivuorokautisia työpaikkoja,
Mainitsit laskutikun ja epäilit, että lieneekö kyseinen kapine ollut väärinpäin kädessäni. Arvauksesi meni kyllä kauas metsään, sillä hankin ensimmäisen laskutikkuni vuonna 1955. Olen oppinut kyseistä vempainta käyttämään ja se on seurannut mukanani lähes 64 vuotta eikä ole koskaan pettänyt.
Että näin tällä kertaa.
