Australialaisomistuksessa oleva yhtiö kertoilee kiihtyvään tahtiin toimistaan ja aikeistaan Koillismaan alueella. Mitä siis on viime päivinä julkisuuteen ”tiedotettu” ja mitä on manipuloitu?
GTK:n lausuntoihin viitaten yhtiö on siis mitä ilmeisimmin aloittanut YVA-valmistelun. Yhtiö ei lähettele näytteitä tutkittavaksi hyvää hyvyyttään, vaan tekee sen ympäristön nykytilan selvittämiseksi osana tulevaa YVA-prosessia. Sellainen kun on lain mukaan pakko tehdä. Kyseessä on siis nykyisen koelouhoksen ja suunnitellun kaivoksen luonnontilaisen ympäristön nykytilan selvitys, johon kaivoksen eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia verrataan. Kyseessä ei siis ole mahdollisen kaivostoiminnan aiheuttaminen ympäristövaikutusten selvitys. Yhtiön julkisuuteen tuoduissa jutuissa luodaan mielikuvaa siitä että syytä huoleen ei ole, ikään kuin kyse olisi varsinaisen toiminnan riskeistä vaikka kyse on nykytilaselvityksestä.
Juomasuon koelouhos on varsin matala ja ei ulotu niihin kerroksiin joihin varsinainen louhinta tulisi ulottumaan.Siis niihin kerroksiin joissa Uraani ja Thorium sekä muut ympäristön kannalta vaaralliset aineet ovat tavoiteltuihin metalleihin ja mineraaleihin liittyen samaan kiviainekseen sitoutuneena. Pelkästään Juomasuon kalliopinnan raapaisu on nostanut esiin ainesta jossa säteilytasot aiempien mittausten mukaan selvästi todettavissa. Se, että koelouhosalue on GTK:n mukaan turvallinen tarkoittaa käytännössä sitä, että alueen ulkopuoliselle elämälle se nykytilassaan ei aiheuta välitöntä vaaraa eikä terveysriskiä. Se ei tarkoita että koelouhoksen vesi on juomakelpoista, niin kuin luonnontilaisen lammen tai järven vesi on, tai että siellä ei ole vahvasti säteileviä kohteita.
Yhtiö kertoo ”Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n lausunnon tuloksista ja alueen uraanimääristä” - ”Näytteiden analyysitulokset ovat alle turvallisuusrajan”. Siis selkokielellä, luonnontilassa olevasta ympäröivästä luonnosta otetut näytteet ovat alle turvallisuusrajojen - mitäpä muuta ne voisivat ollakaan! Lähteen tapa viestiä osoittaa härskisti sen tavan, jolla totuus pyritään hautaamaan mielikuvien alle. Avoimesti toimiva yhtiö olisi toki kertonut samassa yhteydessä, että analyysi ei koske kairanäytteitä eikä kallioperästä jo todettuja uraani, ym pitoisuuksia.
Olisi myös kiva kuulla Lähteen näkemys uraanipohjaisesta ekosysteemistä - mikä ikinä sellainen sitten onkaan! Uraani sitoutuneena peruskallioon hajoaa kymmenien tuhansien vuosien aikana hitaasti ja hallitusti. Tälläkin on toki omat riskivaikutuksensa mm. radon, joka paikka paikoin pyrkii rakennuksien alapohjan kautta sisään ja aiheuttaa vuosittain lukuisia ennenaikaisia kuolemia. Nämä ovat mahdolliseen Juomasuon kaivostoimintaan nähden aivan marginaalisia haittoja. Ylös kaivettuna ja pieneksi hiukkaseksi jauhettuna uraanipitoisen pölyn ilman ja veden kanssa kosketuksiin tuleva pinta-ala kasvaa eksponentiaalisesti hiukkasen raekoon pienetessä. Liukeneminen lisääntyy räjähdysmäisesti ja hajoamistuotteet pääsevät vapaasti ympäristöön. Haitta kestää tuhansia vuosia.
Fostersin mukaan ”helpoin ratkaisu olisi tehdä avolouhos, mutta ongelmina ovat valtavat jätemäärät, joista muodostuisi korkeita jätekasoja”. Edelleen ”...viedä jäljelle jäävä aines takaisin maan alle käytettäväksi sidosaineena kaivoksen rakenteissa”. Kaivosyhtiön toimitusjohtaja siis omalla suullaan myöntää syntyvän jätteen valtavan määrän!
Puheet ”aineksen”, jota ei sattumoisin eritellä sen kummemmin, dumppaamisesta takaisin maanalaiseen kaivokseen voi unohtaa. Tokihan sinne jotain mahtuu, mutta kun ihan fysiikan lakien mukaankin kiinteän kappaleen hajoittaminen pienemmäksi lisää sen vaatimaa tilavuutta, koska aineen väliin jää ilmaa ja sitä ei ihmisvoimin voida puristaa alkuperäiseen tiiveyteen kaivostoiminnan mittakaavassa. Mielikuva siitä että sivukivi menee kaivostunneleihin on siis harhaa. Samoin louhinnan aikana ei sama kiviaines tietenkään voi olla kaivoskuiluissa, eli se on taivasalla odottamassa loppusijoitusta.
Kuusamolainen kaivoskannattaja voi koittaa paukuttaa pöllinpätkän lastuiksi ja koittaa tunkea pöllistä irronneet lastut samaan tilaan kuin mitä alunperin pölli vei. Siitä on siis kyse. Se kivestä syntyvä jäte nyt vaan ei mahdu sinne mistä se otettiin.
Kuusamolla on jotain sellaista, mikä maailmalla on entistä harvinaisemmaksi käyvää ylellisyyttä. Puhdas ympäristö ja vapaana virtaavat puhtaat vedet. Suurin osa Kuusamolaisista ymmärtää näiden arvon. Pidetään tästä tiukasti kiinni.