Koillismaalla ei ole paljonkaan uutisoitu kaivostoiminnan positiivisista piirteitä muutamia allekirjoittaneiden kirjoituksia ja kokoomuksen kansanedustajaehdokkaan Ervastin kannanottoja lukuunottamatta. Tasapuolisesta asennoitumisesta tekevät poikkeuksen Kittilän kunta ja Lapin liitto.
Lapin liiton tiedotteen (25.2.2019) mukaan Lapin vuoden 2019 aluekehittäjäksi on valittu Kittilän kaivos. Lapin liiton hallituksen mukaan Kittilän kaivos on esimerkki vastuullisesta ja kestävästä kaivostoiminnasta Lapin herkässä luonnossa ja matkailukeskuksen läheisyydessä.
Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi toteaa seuraavaa:
”Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksen yhteistyö matkailun ja muiden kunnan elinkeinojen ja toimijoiden kanssa on ollut aktiivista. Kaivos on panostanut työvoiman saatavuuteen ja sen investointipolitiikka on ollut vastuullista ja pitkäjänteistä. Kittilän kaivos on aluekehitysmyönteinen ja halunnut panostaa paikallisen toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi tapahtumiin ja kunnan liikuntapalveluihin. Kittilä kaivos on ollut paitsi Kittilälle myös koko Lapille monessakin mielessä ”kullan arvoinen”,
Kittilässä operoi Agnico Eagle Finland Oy, joka on kanadalaisen kaivosyhtiön suomalainen tytäryhtiö. Kittilässä on tällä hetkellä yksi Euroopan suurimmista kultakaivoksi. Kaivostoiminta käynnistyi vuonna 2008 alkanut ja jatkuu näillä näkymin 2030-luvun puoliväliin saakka. Kaivoksen ensimmäinen kultaharkko valettiin tammikuussa 2009. Kittilän kaivos tuottaa vuodessa noin 200 000 unssia eli 6 000 kiloa kultaa vastuullisesti tiiviinä osana kaivosta ympäröivää yhteisöä. Se työllistää Kittilässä noin 1 000 henkeä, joista puolet on yhtiön omia työntekijöitä ja loput urakoitsijoiden. Yli 90 prosenttia yhtiön omista työntekijöistä on Lapista. (Agnico Eagle Finland Oy.)
Kaivoksella on merkittävä rooli Kittilän ja koko Lapin alueen työllistäjänä. Kittilässä on asukkaita vain noin 6400 eli vajaat puolet Kuusamon asukasluvusta. Kaivos työllistää suoranaisesti noin puoli tuhatta (500) työntekijää eli kymmenesosan Kittilän väkiluvusta. Jos suhteellista osuutta tarkastellaan työllisistä, osuus on huomattavasti korkeampi. Toinen mokoma (noin 500–700) työllistyy välillisesti urakoitsijoiden kautta. Jos otetaan muu välillinen vaikutus kertoimilla 3 ja 4 (Kemijärven Stora Enson mallin mukaisesti), päästään kokonaistyövaikutuksessa 1 500 tai 2000 työntekijään. Kerrannaisvaikutukset heijastuvat luomalla kysyntää ja työpaikkoja metalli- ja konepajateollisuuteen, rakennusteollisuuteen, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin, kunnossapitoon, kuljetuksiin sekä kauppaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Yksi kaivostyöpaikka synnyttää arviolta 3–4 työpaikkaa muualla jalostusketjussa.
Kaivostoiminnan katsotaan monipuolistavan Kittilän yksipuolista työpaikkatarjontaa. Näin voisi olla myös Kuusamossa, sillä Kittilällä ja Kuusamolla on paljon yhteistä. Kittilän matkailupuoli hyötyy majoituspalvelujen käytöstä ja mahdollistaa mm. Levin toiminnan ympärivuotisuuden. Kaivostoiminnan palvelukysyntä hyödyntää matkailua ja tasaa alalle tyypillistä kausiluonteisuutta. Matkailun kausiluonteisuus on Kuusamossa hoidettu ulkopaikkakuntalaisten avulla, jolloin verotulot valuvat kausityöntekijöiden kotikuntiin, mutta palvelujen kysyntä kohdistuu Kuusamoon. Verotulot ja menot eivät kohtaa.
Monipuolinen työpaikkatarjonta kiinnittää ihmiset paikkakuntaan, koska perheiden työllistymismahdollisuudet ovat paremmat. Kaivostoiminta jatkojalostuksineen tarjoaa useimmiten vakaan työpaikan perheen päälle, jolloin palvelusektori matkailu mukaan luettuna voi joustavasti hyödyntää perheen muuta työvoimaresurssia. Kaikkihan eivät halua nykyisin olla ympärivuotisessa työssä perinteiseen tapaan. Kiinnittyminen ja kotipaikan luominen paikkakunnalle vahvistavat kunnan veropohjaa ja samalla takaavat palvelujen kehittämisen.
Eikä tässä vielä kaikki. Kaivosala järjestää merkittäviä kansainvälisiä konferensseja, jotka voisivat täydentää Kuusamon ja Rukan hiljaisten kausien kysyntää. Kaiken ei tarvitse pyöriä talvimatkailun ympärillä.
Kaivostoiminta pitää ottaa mahdollisuutena. Kaikilla kunnilla ei ole vastaavaa potentiaalia kuten Kuusamolla ja Kittilällä. Kittilässä asioita on vain kehitetty yhdessä kaivosteollisuuden kanssa ja hyvinvointia on saatu seutukunnalle ylen määrin. Toiminta ei ole luonnollisestikaan pelkkää hyötyä, sillä riskit on tunnistettava ja niihin varauduttava.
Kuusamo hautoo sananmukaisesti kultamunaansa, jonka toivoisi jo puhkeavan kukkaansa. Kuusamolla on suhteellinen etu puolellaan kaivostoiminnan kehittämisessä, ei pelkästään kullassa vaan myös muissa tärkeissä saasteettoman liikenteen tarvitsemissa metalleissa. Jokaisessa kunnassa kasvaa metsää, jonka osalta ei voida saavuttaa etulyöntiasemaa. Biotalouden jättilaitokset ovat Koillismaan ulottumattomissa, sillä niistä voivat vain unelmoida Kemijärvi, Kajaani ja Kemi. Mainituilla paikkakunnilla on jo sinänsä logistiset edut puolellaan rautatieyhteyksien vuoksi. Kuusamolta puuttuu tässäkin suhteessa biotalouden investointien perusedellytykset. Nykyinen sahateollisuus taistelee korkeiden kuljetuskustannusten viidakossa.
Eikö sitten kaivosteollisuus tarvitse rautatieyhteyksiä? Eihän niistä varmaan haittaakaan olisi kuten ei myöskään Kuusamon matkailulle. Kittilän kaivos tuottaa vuodessa 6000 kiloa kultaa. Tämä arvokuljetus voidaan hoitaa, vaikka poroilla.
Eräät tahot pelottelevat jatkuvasti maagisesti säteilevästä Juomasuon kaivosreiästä. Olemme useamman kerran esittäneet kysymykset Rukan rinteiden ja parkkisuojan louhosjätteiden levittämisestä luontoon. Eikö reikämiehiä huolestusta tienvarsien mahdollinen uraanisäteily?
Kaikkeen inhimilliseen toimintaa liittyvät riskit. Näin on kaivostoiminnan ja matkailun suhteen. Matkailu kuluttaa ja saastuttaa luontoa. Kukaan ei puhu matkailun ympäristöhaitoista ainakaan Kuusamossa. Näin vaalien alla tavallista kansaa pelotellaan uraanilla ja magiikalla ilmestyskirjan pedon lailla. Pelottelu ja uhkailu ovat tehokkaita keinoja silloin, jos konkreettisia asioita ei ole tarjolla äänestäjille ultraliberalismin oppien ja puppugeneraattorin tavoin.
Lähteet
Agnico Eagle Finland Oy:n verkkosivut
Lapin liiton verkkosivut
