Ystäväni soitteli huolestuneena minulle ja kertoi, että hän on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa siitä päätöstä. Aktiivimallin aktiivisuusedellytys tuntuu kuitenkin hänestä vaatimuksena hakea työtä, koska eläkepäätöstä on joutunut jo pitkään odottamaan. Kuuntelin hänen suruaan ja epätoivoaankin asian suhteen. Olen seurannut keskustelua ko. mallista ja ymmärrän, että keskusteluun on kytketty monia mahdollisuuksia ja uhkia. Lupasin tutkia asiaa ja auttaa mahdollisuuksien mukaan ystävääni.
1.Laki työttömyysturvan aktiivimallista tuli voimaan 1.1.2018 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työttömän työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen tasoa leikataan 4, 65 prosenttia seuraavan noin kolmen kuukauden ajan, mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty. Aktiivisuusedellytys täyttyy, mikäli työtön on 3 kk (tammi-, helmi-maaliskuun) tarkastusjaksolla ollut töissä vähintään 18 tuntia tai ansainnut yritystoiminnalla vähintään 241,04 euroa tai on 5 päivän ajan osallistunut työllistämistä edistäviin palveluihin. Palveluihin lasketaan esimerkiksi työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella ja rekrytointikokeiluun osallistuminen. Määrittely siitä, mikä kelpaa työllistämistä edistäväksi toiminnaksi, tehdään yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Huomioitavaa on, että työhakemusten lähettäminen tai oman harkinnan mukaan työllistymistä edistäville kursseille osallistuminen eivät riitä täyttämään edellytystä.
Aktiivimalli ei kuitenkaan koske henkilöä, joka saa vammaistukea, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkettä tai joka on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa siitä päätöstä. Jos henkilöllä on maksussa vammaistuki, tai on omaishoitajana, tai on joku edellä mainituista eläkkeistä, hänen kannattaa ilmoittaa siitä viipymättä työttömyysetuuden maksajalle eli Kelalle tai työttömyyskassalle tai eläkkeistään maksajalle. Tällöin hän ei päädy aktiivisuusedellytysten seurannan piiriin. Varsinainen aktiivimallin ja työttömyysturvaan liittyvä asiantuntemus on työttömyysturvaa maksavassa työttömyyskassassa ja Kelassa. Työttömyysturvaa saavilla henkilöillä ensimmäiset etuuden alentamista koskevat päätökset annetaan käytännössä huhtikuussa 2018.
Julkisuudessa on ollut keskustelua myös niin sanottujen työttömien aktiivisesta työnhakupakosta. Tämä laki ei ole vielä voimassa oleva laki eikä hallitus ole vielä edes antanut lakiesitystä eduskunnalle. Epätodennäköistä on, että ko. lakiehdotusta edes annetaan (työministeriön tiedote). Aktiivimallista huolimatta ystäväni voi rauhassa odotella työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä, mikäli tarvittavat työkyvyttömyyttä puoltavat lausunnot on annettu ja hän on siitä ilmoittanut edelleen.
2. Työttömänä eläminen työtä arvostavassa paikalliskulttuurissa voi olla vaikeaa. Kokemus arvottomuudesta ja huonomudesta toisiin työllisiin nähden on usein kätkettynä pinnan alle. Koin aiemmin läheiseksi tutkimusaiheen, miten pitkäaikaistyöttömät selviytyvät elämänsä hallinnassa sellaisella maantieteellisellä alueella, jossa ei ole avoimia työpaikkoja ja josta aktiiviväestö muuttaa kasvukeskuksiin. Tutkin taivalkoskelaisten 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien arkea suorittaessani yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2002; Naturpolis tutkimus: On se kuluttavaa tuo työn oottelu… Tutkimus ikääntyvien työttömien selviytymisprosessista Taivalkoskella osoitti, että työttömän selviytyminen vaikeasta elämäntilanteesta on aina suhteellista ja yksilöllistä. Tutkimuksessa selvittelin, minkälaisia selviytymistapoja he arjessaan ovat rakentaneet ja millaista tukea he ovat saaneet. Selviytymiseen vaikuttivat omat keinot elämänsä hallinnassa mutta myös hyvin paljon yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tukiverkot, jotka lähes puolella haastatelluista eivät kuitenkaan olleet riittäviä.
Työvoimatoimiston rooli oli silloin tavattoman keskeinen näiden pitkäaikaistyöttömien keskuudessa. Työvoimakoulutusta tarkastellessani ne työttömät, jotka olivat osallistuneet yli vuoden kestäneeseen koulutukseen, olivat tyytyväisempiä. Selviytymisen kannalta negatiivisiksi koettiin lyhyet muutaman viikon tai kuukauden ammatilliset valmennuskurssit sekä työnhakukurssit. Kansakoulupohjalta tietokoneen käyttöön opastava koulutus oli silloin lähes jokaiselle ylivoimaista ja turhauttavaa. Haastateltavien kokemuksia analysoidessani pohdin, lisätäänkö työvoimakoulutuksen avulla työttömien elämänhallintaa vai onko kyse vain uudenlaisesta sosiaalipolitiikasta. Työn saantiin Taivalkoskella sillä ei ollut mitään toiminnallista yhteyttä. Tutkimuksen tulos osoitti, että tässä tutkimuksessa mukana olleista työttömistä yli puolet on selviytynyt tai on selviytymässä elämänsä hallintaan työttömyydestä huolimatta. Muiden työttömien saama työmarkkinatuki on niin pieni, että he saavat myös kunnan toimeentulotukea. Omien selviytymiskeinojen puutteen vuoksi heillä on täysin riittämätön yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen tuki, minkä vuoksi heidän elämänsä hallinta on edelleen uhattuna.
Kun vertaan nykyisten taivalkoskelaisten työttömien tilannetta 15 vuotta sitten haastattelemieni pitkäaikaistyöttömien arkeen, mielestäni suurin ero on kohtaamisessa. Työvoimatoimisto sijaitsi silloin paikkakunnalla, jolloin mahdollisuus työvoimaviranomaisen henkilökohtaiseen tapaamiseen oli saavutettavissa. Erilaiset etsivät projektit toimivat ja kyläyhteisössä työttömät kokoontuivat ”pikkuparlamenttien” hengessä sosiaalista tukea jakaen. Nyt näyttää siltä, että enemmän toimitaan tietokoneen kautta kasvottoman viranomaisen kanssa. Sosiaalipoliittisesta näkökulmasta on myös tärkeä tuntea työttömyyden seurauksia täällä harvaanasutuilla seuduilla, jotta niihin voidaan vastata sopivin toimenpitein. Tavoitteena tulisi olla kasvokkain tapahtuva laadukas, empaattinen ja kunnioittava haastattelu, joka auttaa myös työtöntä selvittämään omia tulevaisuuden mahdollisuuksiaan ja toiveitaan.
