Liikunnan harrastamisen kynnys tulee saada mahdollisimman matalaksi, koska liikunnan myönteiset vaikutukset yksilölle ja yhteiskunnalle ovat kiistattomat. Yhteiskunnan, lajiliittojen, kuntien ja urheiluseurojen olisi tultava perheitä vastaan niin, että jokaisella lapsella on mahdollisuus harrastaa. Urheiluseurojen olisi tarkasteltava lasten liikunnan maksujaan. Kallista ja liiallista lasten kilpailu- ja turnausmatkoihin osallistumista tulee rajoittaa. Lasten harrastusmahdollisuudet eivät saa kaatua kasvaneiden kustannusten seurauksena. Seuraliikunnan ja muun harrastamisen rajoittuminen ainoastaan hyvätuloisten perheiden lapsille tulee yhteiskunnalle maksettavaksi myöhemmin korkojen kera.
Suurin osa nuorista lopettaa urheiluseuraliikunnan yläkouluikäisinä. Vajaa puolet lopettaneista nuorista haluaisi aloittaa uudelleen jonkin liikuntaharrastuksen. Nuorten mielestä urheiluseurojen toiminta on tarjontalähtöistä, liian kilpailullista ja perinteistä. Tämä ei kiehdo nuorisoa. Vain joka viides nuori haluaa liikkua kilpailullisesti. Enemmistö nuorista haluaa liikkua yhdessä kavereiden kanssa ja liikunnan tuottaman ilon vuoksi. Tähän on syytä havahtua. Nuoria onkin aidosti kuunneltava ja otettava osallisiksi seurojen, koulujen ja eri harrasteryhmien liikuntatoiminnan ideointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen, aktiivisiksi toimijoiksi.
Kuntien tulisi tukea perheliikuntaa, monipuolista ja edullista liikuntatarjontaa lapsiperheille. Tämä toteutuu parhaiten yhteistyössä liikuntaseurojen ja eri toimijoiden kanssa. Yhteisöllisyys ja myönteiset kokemukset liikunnasta kasvavat ja monille avautuu polku säännölliseen liikuntaan. Noin 20 Pohjois-Suomen kunnassa lasten ja nuorten liikuntapaikat ovat maksuttomasti käytössä ohjatussa liikunnassa alle 18-vuotiaille. Tätä maksuttomuutta tulisi laajentaa Kuusamoonkin. Eri kunnissa käytössä olevia, hyviä ja toimivia liikunnan edistämisen malleja on otettava meilläkin käyttöön. Liikunta tulee nähdä merkittävänä osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Se on otettava yhdeksi hyvinvoinnin vahvuustekijäksi, selkeäksi osaksi kuntastrategiaa. Keskeisiä liikuntamittareita, joiden avulla liikkumisen määrää ja kehitystä seurataan, on hyödynnettävä hyvinvointityössä tehokkaammin Kuusamossakin.
Neuvolatapaamisissa ja koululaisten terveystarkastuksissa liikunnan on oltava osana lasten terveyden seurantaa ja edistämistä. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman sisältämää liikuntaa tulee toteuttaa monipuolisesti lapsille. Päivähoidon ja koulujen henkilöstön tietoa ja ymmärrystä liikunnan ja hyvinvoinnin yhteyksistä on vahvistettava. Kuusamossa on turvattu lapsille, etenkin taajamassa, monipuolinen ja hyvin saavutettavissa oleva liikuntaympäristö ja lähiliikuntapaikat kodin, päiväkotien ja koulujen välittömässä läheisyydessä. Lähiympäristön olosuhteiden kokonaisuus on ratkaiseva lasten ja nuortenkin aktiiviseen elämäntapaan kannustamisessa. Luonnon läheisyys ja lähivirkistysalueet, rakennettujen liikuntapaikkojen lisäksi, ovat tärkeitä elämänkaaren kaikissa vaiheissa.
Vähävaraisten lasten ja nuorten liikkumista ja muita harrastuksia voitaisiin tukea myös erillisellä harrastussetelillä. Se toimisi osaltaan liikkumisen ja aktiivisuuden lisääjänä ja eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisessä. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla vähintään yksi mielekäs harrastus. Kuusamossa selvitetään parhaillaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, harrastusaktiivisuutta, harrastamisen esteitä ja niiden poistamista. Selvitys valmistuu lokakuussa. Kaupungin on syytä toimia jatkossa niin, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan ainakin yksi heitä kiinnostava harrastus.
