Lukijalta

Lu­ki­jal­ta: Väit­teet Juo­ma­suos­ta pe­rus­tu­vat väärään tul­kin­taan

Haluan kiittää Koillissanomia valtuutettu Mika Flöjtin mielipidekirjoituksen ”Juomasuon malmiosta ja sen kairaamisesta” julkaisemisesta 27.11. Kyseinen kirjoitus avaa selkeällä tavalla sen, mihin valtuutettu Flöjt perustaa paikkansa pitämättömät väitteensä Juomasuon kairausten laittomuudesta.

Flöjt nostaa kirjoituksessaan esille yhden kairareiän tulokset ja nekin noin 30 metrin matkalta kokonaisuudessaan 236 metrin mittaisesta kairareiästä. Kyseiset tulokset valtuutettu Flöjt yleistää koskemaan koko Juomasuon malmiota. Tämä johtaa väistämättä vääriin johtopäätöksiin ja väitteisiin.

Juomasuon mineraalivarantoarvio vuodelta 2014 kertoo uraania olevan kairaustuloksissa keskimäärin 60 ppm. Jotta malmio voitaisiin luokitella uraanimalmioksi, määrän tulisi olla keskimäärin vähintään 1000 ppm.

Valtuutettu Flöjt on lukuisissa kirjoituksissaan nimennyt Kuusamon tunnetuksi uraanivyöhykkeeksi. GTK kirjoittaa raportissaan vuodelta 2010 seuraavasti: ”Kuusamon-Sallan liuskejakson keskimääräinen uraanipitoisuus on 0.98 ppm ja pitoisuudet ovat lähes poikkeuksetta alle yläkuoren keskimääräisen pitoisuuden (<2.7 ppm).” Uraania on siis Kuusamon-Sallan liuskejaksolla keskimäärin vähemmän kuin vastaavassa kallioperässä muualla Suomessa.

Säteilyturvakeskuksen Juomasuon kaivospiirin alueella tekemät mittaukset sekä alueelta otetut vuonna 2018 analysoidut näytteet osoittavat, että alueella 1980-luvulta lähtien tehdyt kairaukset eivät ole aiheuttaneet vaaraa ihmisille tai eläimille.

Latitude 66 Cobalt tekee malminetsintään ja kairauksiin liittyvän työnsä lainsäädäntöä noudattaen ja jatkuvassa keskusteluyhteydessä Tukesin ja muiden viranomaistahojen kanssa.

Jussi Lähdevastuullisuus ja viestintä Latitude 66 Cobalt Oy