Pieniä taitavat olla jokivarsikuntien voimalaitos-yhtiöiltä saamat verotulot. Näin kirjoittaa nimetön 1.7 Koillissanomissa. Mietipä aikaa jolloin nämä Kemijoki ja Oulujoki valjastettiin sähkön eli energian tuotantoon. ei niitä voimalaitoksia rakennettu omaan jokivarsien asukkaiden sähkön tarpeiden tyydyttämiseen. Näiden voimalaitosten rakentamisen tarkoitus oli nimen omaan saada Suomen oma energian tuotanto mahdollisimman suureksi. Vesivoima tiedettiin kaikkein varmimmaksi ja pitkä-ikäiseksi tuotanto muodoksi. Tarkoitus oli, että vältyttäisiin lisääntyviltä kivihiili vuorilta ja lisäksi tuonti sähkön vähentämiseen ja näiden molempien osalta onnistuttiin. Vesivoimalla tuotetun sähkön määrän lisääntyessä saatiin teollisuuden kuten metsä, kaivos ja raskaan metalliteollisuuden suuret sähkön tarpeet tyydytettyä. Mainitut teollisuuden alat nostivat Suomen elintason lähelle maailman kärkimaita. Sitten koko Suomen sähköistäminen lähes kaikkiin kotitalouksiin saatiin muutamassa vuodessa toimitettua sähkövirta. Aikamoinen saavutus!
Samalla tapahtui maatalous valtaisesta yhteiskunta muodosta siirtyminen teolliseen aikaan jolloin tapahtui myös nopeaan tahtiin kaupungistuminen. Kylät autioituivat hiljalleen sillä työmahdollisuudet siirtyivät asutuskeskuksiin. Myös kunta keskuksia alettiin nimetä kaupungeiksi.
Jos oltaisiin suuret joet jätetty valjastamatta energiatuotantoon ja uskottu siihen, että vastavirtaan uivat nousu lohet takaa jokivarren asukkaille ruhtinaallisen toimeentulon. Onneksi näihin ajatuksiin ei uskottu. Uskoteltiin ”joki turistiin”. Turistien tarjoamat työpaikat lienevät ”mikkihiiri luokkaa”. Esimerkiksi Kuusamon ”lohijoet” mitä ne tarjoaa? Olen itsekkin vuosien saatossa käynyt näillä ns. ”lohijokialoilla”. Mitan täyttävän harjuksenkin saanti vaatii tuntien työn ja paljon itikkaöljyä.
Kirjoittajalle vielä: Mietipä missä jamassa tämä Suomi olisi jos nämä suuret jokemme olisi jätetty nousulohien kutupuroiksi! Olisimmeko kehittynyt yhteiskunta vai kehittyvä yhteiskunta?
Samassa lehdessä (KS) 1.7. Siinä Heinolanvaarainen yllyttää luonto ihmisiä tosi toimiin. Tarkoittanee patojen särkemistä. Herralla näyttää olevan Kitkan vedenpinnan laskusta aika ihmeellinen lukema. 10-metriä laskettu. Kitkan vedenpintaa on laskettu 1800-vuosisadan lopulla 190sm. Kitkan vedenpinnan laskun perusteina lienee silloin ollut maatalous talveksi kotieläimille. Heiniä yms syötävää.
Maailma ei parane kaiken maailman suojeluvaatimuksilla. Eikä luonto luontohokemilla. Ei Kuusamossakaan. Nämä kannanottomme lienee tarkoitettu 27.6 olleeseen kirjoitukseeni Myllykoski.
Lopuksi suurten jokiemme valjastaminen energiatuotantoon on ollut Suomelle onnen potku! Että näin.
Raimo Ihalainen