Koillissanomien mielipiteessä (25.10.) Mika Flöjt kirjoittaa vesien tilasta ja EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanosta Suomessa. Flöjt on sitä mieltä, että jos vesilakia ja ympäristönsuojelulakia ei muuteta vesistöjen Hyvä tila -vaatimuksen osalta ohjaavasta velvoittavaksi, voimayhtiöt eivät rakenna kalateitä voimalaitoksiin ja vesien hyvä tila uhkaa jäädä saavuttamatta.
Flöjtin tulkinta vesipuitedirektiivin luokituksesta on kuitenkin ristiriidassa direktiivin ja sen tulkitsemiseksi tehtyjen ohjeiden kanssa. Vesipuitedirektiivissä tavoite vesien ekologiselle tilalle on ”hyvä” tai ”hyvä saavutettavissa oleva”. Jälkimmäinen koskee tärkeiden käyttömuotojen kuten vesivoiman, tulvien torjunnan, vedenoton tai vesien säännöstelyn muuttamia vesistöjä.
Tällaiset vedet on nimetty pääsääntöisesti ”voimakkaasti muutetuiksi” ja niiden tavoitetilassa huomioidaan tärkeän käytön vaikutukset ja tarpeet. Esimerkkejä ovat Kemijoen, Iijoen ja Oulujoen rakennetut osuudet.
Vesistöjen ekologinen tila määritellään biologisten, fysikaalis- kemiallisten ja hydromorfologisten laatutekijöiden perusteella. Biologiset tekijät ovat ensisijainen luokitusperuste. Hydromorfologiset kuten joen virtauksen määrä ja vaihtelu, esteettömyys sekä syvyyden ja leveyden vaihtelu ovat tukevia laatutekijöitä. Mutta toisin kuin kirjoituksessa annetaan ymmärtää, kalateiden puuttuminen ei automaattisesti tarkoita, että vaadittu tavoitetila jää saavuttamatta.
Voimakkaasti muutetun joen tavoitetila on aina tapauskohtainen. Se edellyttää huolellista tarkastelua ja laskentaa eri toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista sekä tärkeän toiminnan edellytyksiin että joen ekologiaan. Laajoissa vaelluskalatutkimushankkeissa on kehitetty muun muassa lohen populaatiomalli, jolla on mahdollista arvioida eri toimenpiteiden vaikutusta vaelluskaloihin.
Flöjt mainitsema Weser-päätös ottaa kantaa vesien tilan heikentämiseen vain uusien hankkeiden osalta: lupa vesien tilaa heikentävään hankkeeseen voidaan myöntää vain soveltamalla vesipuitedirektiivin poikkeamasäännöstä. Vesipuitedirektiivin luokituksessa käytettävien laatutekijöiden roolia päätös ei muuta.
Vesilain muuttamisesta puhuttaessa puolestaan on syytä muistaa, että jo nykyisellään laki mahdollistaa istutusvelvoitteiden muuttamisen kalateiden rakentamiseksi.
Vesivoimatoimiala on voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden lisäksi sitoutunut myös vaelluskalojen luonnonlisääntymisen edistämiseen rakennetuissa joissa. Kalatiestrategiankin peräänkuuluttamia vapaaehtoisia yhteishankkeita on toteutettu ja käynnissä lähes kaikissa merkittävissä voimalaitosjoissa kuten Kemijoella, Iijoella, Oulujoella, Pielisjoella sekä Lieksanjoella. Vesivoimayhtiöillä on vahva tahtotila jatkaa hyvin alkanutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä vaelluskalojen hyväksi.
