Nykytutkimuksen mukaan nimenomaan runsas istuminen on terveydelle haitallista ja vaikuttaa negatiivisella tavalla rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan sekä verisuonten rakenteeseen. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi erityisen tärkeää on pyrkiä ehkäisemään ulkopuolisuuden tunnetta ja juuri ryhmässä liikkumalla läheisyys ja yhteisöllisyys kasvaa. Tarkoituksena on edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja samalla luoda yhteisöllisyyttä.
Väitöstutkimuksessani totean, että ikääntyminen tulisi yhteiskuntapolitiikassa nähdä jatkumona, jossa työntekijöiden ikääntyminen, kolmas ikä ja myöhäisvanhuus niveltyisivät yhteen. Tällöin yksilölliset hyvinvointisuunnitelmat, jotka korostavat eläkkeelle jäävien liikunnallista elämäntapaa, tulee vahvistaa käyttöön.
Liikkuminen, arkiliikunta ja yhdessä liikkuminen on yksi tärkeimmistä avaimista iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena tulisi olla iäkkäiden taivalkoskelaisten hyvinvoinnin edistäminen muun muassa liikunnan avulla. Ikääntyvien hyvinvointisuunnitelman erityisenä kohderyhmänä ovat: eläkkeelle juuri siirtyvät henkilöt, joiden elämäntapaan liikunta ei ole kuulunut, itsenäisesti asuva eläkeläinen, jolla on alkavia toimintakyvyn ja liikkumisen ongelmia, kotihoidon, palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset.
Taivalkoskella kansalaisopisto järjestää syrjäkylillä erilaista kuntoliikuntaa, jotka ovat maksullisia ja joita pidetään vain noin 7 kuukauden ajan. Se on liikkumista oman kunnon mukaan, ja se on yhteisöllisyyttä tukevaa. Taajamassa kansalaisopisto järjestää lähinnä yksityisten tarjoajien toimesta vaativampaa liikuntaa, joogavenyttelyä, asahia, tasapainoharjoituksia ynnä muuta opiston toiminta-aikoina. Niin sanottuun ykkösryhmään kuuluvat kykenevät hakemaan liikuntaryhmänsä näistä kansalaisopiston ryhmistä. Kiitos niistä.
Vahvin tarve terveyskeskuksen fysioterapeuttien tai kunnan liikuntatoimen ohjaajien viikoittaiseen ryhmäliikunnan vetämiseen ja yhdessä liikkumiselle liittyy ryhmään 2, joka edustaa suurinta joukkoa kunnan eläkeläisistä.
Kiireellisintä olisi saada kokoon tuolijumpparyhmät, joissa varsinkin erilaisia jalkavaivoja ja jalkojen liikerajoituksia voidaan ennalta ehkäistä. Huonosti liikkuvien vanhusten kohdalla paikka tulee olla tarpeeksi lähellä, jotta omatoimiminenkin meno ryhmään on mahdollista. Kakkosryhmälle tarkoitetut tuolijumpparyhmät pitäisi koota sekä kirkonseudulle että koulukeskuksen alueelle. Malliryhmä tästä kokoontuu nykyisin terveyskeskuksessa reumayhdistyksen järjestämänä.
Kunnanjohtaja Mikkonen ilmoitti viime vuonna ystäväkerhossa, että voimme toivoa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan merkeissä kunnalta palvelua ikääntyneiden hyväksi. Varsinkin kakkosryhmän liikuntapaikkojen suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota niiden saavutettavuuteen. Ryhmän tavoitteena on toimintakyvyn ja liikkumisen parantaminen tai pahenemisen ehkäiseminen ohjatun liikunnan avulla
Kunnanjohtajan lupaukseen vedoten toivon, että kunnan liikunnanohjaajan työaika tältä osin tulee varsinkin huonosti liikkuvien ikääntyneiden käyttöön. Haastan myös terveyskeskuksen fysioterapeutit ja kunnan liikuntaohjaajat vastaamaan tuolijumppahaasteeseen, jotta sopiva viikoittainen jumppa aloitetaan 2 ryhmään kuuluville kirkonseudulla ja koulukeskuksessa. Paikka kirkonalueella löytyy (noin 20 hengen) ryhmälle varmaankin seurakuntatalolta tai palvelukoti Pihlajan päivähuoneesta.
Yhteisöllisyyden kannalta olisi myös toivottavaa, että vapaaehtoistyötä, järjestö- tai muuta kansalaistoimintaa harrastavat toimijat perustavat edelleenkin itselleen tärkeitä ryhmiä, ja osa heidän lisääntyneestä vapaa-ajastaan käytetään asuinpaikkakunnan ja koko yhteiskunnan asioiden seuraamiseen, vaikuttamiseen ja kehittämiseen. Ikääntyvien voimavaroja ja identiteettiä vahvistaa sellainen yhteisöllisyys, jossa on mukana runsaan paikalliskulttuurin ja sosiaalisen pääoman lisäksi myös ikääntyvän omaa inhimillistä pääomaa. Ikääntyneelle on tärkeää saada kokea olevansa hyväksytty, arvostettu ja kuuluvansa joukkoon.
