Vastaus lukijan mielipiteeseen: Paliskuntain yhdistyksen viljelijähaastattelut
Paliskuntain yhdistyksen toteuttama viljelijöiden haastattelukierros on tehty yhteiskuntatieteellisiä aineistonkeruumenetelmiä ja tutkimuseettisiä ohjeita noudattaen. Tehdyt haastattelut olivat keskustelunomaisia maanviljelyn asiantuntijoiden teemahaastatteluja, 1-2 h mittaisia. 26 tällaista teemahaastattelua on laadullisena tutkimusaineistona laaja. Haastateltavat olivat päätoimisia liha- tai lypsykarjatilallisia. Yhtään poronomistajaa eli niin sanottuja ”viljelijä-poromiehiä” ei ollut haastateltavien joukossa.
Haastateltavat valittiin pyytämällä paliskunnista yhteystietoja paikallisista viljelijöistä, joiden kanssa he kokivat yhteistyön sujuvan hyvin ja heitä, joiden kanssa oli koettu ongelmia. Osa haastatelluista viljelijöistä oli itse ottanut yhteyttä Paliskuntain yhdistykseen piha- ja peltoporoasioissa. Haastateltavat esittivät myös muita haastateltavia.
Haastattelut tehtiin luottamuksellisesti. Haastateltavien anonymiteetin takaamiseksi, haastatteluissa esille nousseita asioita ei yksilöidä eikä henkilöidä.
Haastattelujen tavoite oli selvittää syvällisesti viljelijän näkökulmaa ja kokemuksia poronhoidon suhteen. Toinen tavoite oli kerätä hyviä käytäntöjä, selvittää monipuolisesti ongelmien taustoja sekä etsiä käyttökelpoisia ratkaisu- ja kehitysideoita. Nämä tavoitteet saavutettiin.
Haastatteluista on koostettu raportti, joka julkaistaan 1.3. Kuusamotalolla. Julkistamistilaisuudesta lähti ennakkotiedote mediaan. Sitä on myös välitetty laajasti asianosaisille tahoille.
Laadullisessa tutkimuksessa aineistoa tyypillisesti kerätään sen verran kun aiheen ja asetetun tutkimustehtävän kannalta on välttämätöntä. Aineistoa voidaan katsoa olevan tarpeeksi, kun uudet tapaukset eivät enää tuo selvitettävän asian kannalta uutta tietoa eli silloin kun aineisto alkaa niin sanotusti toistaa itseään (aineiston saturaatio tai kyllääntyminen). Tämä on voitu vahvistaa myös jälkeenpäin.
Muutama viljelijä on lehdistötiedotteen julkistamisen jälkeen ottanut yhteyttä Paliskuntain yhdistykseen ja kertonut huolensa siitä, ettei hänen yksilöllistä mielipidettään ole kuultu. Tarkempi keskustelu on kuitenkin osoittanut, että myös hänen esille nostamat keskeiset asiat tai aiheet ovat haastatteluissa nousseet esille. Eli tyypilliset teemat toistuvat viljelijöiden puheessa. Nämä asiat on haastatteluista koottu yhteen.
Paliskuntain yhdistyksen tehtävä on toimia porotalouden ohjauksen, neuvonnan ja asiantuntijan roolissa. Tehtäviin kuuluu myös kehittää porotaloutta ja edistää tutkimusta.