Maija Härkönen on valtiotieteiden tohtori, joka valmistui Washington D.C.:ssä sijaitsevasta Georgetownin yliopistosta pääaineenaan vertaileva valtio-oppi ja kansainvälinen politiikka. Hänen erikoistumiskohteina olivat Venäjä, Itäeuroopan maat ja Kiina. Maija opettikin näiden valtioiden historiaa, valtio-oppia ja ulkopolitiikka samamssa ylipistossa yli viisi vuotta. Ennen Washingtoniin muuttoa, Maija opiskeli Teksasin osavaltiossa sijaitsevassa Austin-nimisessä kapungissa, jossa hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon.
University of Texas at Austin - yliopistossa opiskelee nykyisin yli 40.000 opiskelijaa ja silloinkin heitä oli kymmeniä tuhanisia. Yliopisto-opiskelun Maija kutenkin aloitti Jyvsäkylän yliopistossa, jossa hänen pääaineenaan oli yleinen historia. Yhdysvaltoihin Maija matkusti ensimmäisen kerran vaihto-oppilaana ja asui sekä San Franciscossa että Palo Altossa, joka on osa innovatiivisuudesta kuuluisaa Silicon Valleyä. Kalifornian osavaltiosta tulikin Maijan ensimmäinen amerikalainen koti yli kymmeneksi vuodeksi. Ylioppilaaksi Maija kirjoitti Rovaniemen Keskustan lukiosta ja asui kesät isänsä kotikunnassa Kuusamossa.
Maija on ollut aina kinnostunut Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton / Venäjän välisisistä suhteista. Hän on lisännyt Venäjä-tuntemustaan vierailemalla siellä useasti vuodesta 1976 lähtien. Maija on myös asunut Venäjällä pariin otteeseen, esin viisi kuukautta Pietarissa joka silloin oli Leningrad. Vuosina 1990 ja 1991, hän teki tutkimustyötä väitöskirjaansa varten Moskovassa saaden henkiläkohtaisesti kokea Neuvostoliiton hajoamisen. Maija vieläkin muistaa ruokakupongit joita tutkijatkin saivat yliopistolta. Maijan tutkimustyötä Moskovassa tukivat kolmen maan organisaatiot: Suomen Akatemia, Georgetownin yliopisto ja Venäjälla sijaitseva Moscow State Linguistics University.
Maijan viimeinen vierailu Moskovassa oli vuonna 2015, jolloin hän kävi pitämässä esitelmän kansainvälisestä avaruusyhteistyöstä ja avaruusromun vähentämisestä mainekkaassa yliopistoissa nimeltä Moscow State Institute of International Relations (MGIMO). Maija ylläpitää suhteita MGIMO:on kutsumalla vuosittain sen professoreita luennoimaan USA:han. MGIMO on puolestaan kutsunut hänet pitämään luentosarjan USA:n ja Venäjän välisistä suhteista Moskovaan. Lisäksi Maija esiintyy samoissa kansainvälisissä paneeleissa venäläisten tutkijoiden kanssa. Hän on parhaillaan tekemässä tutkimustyötä, joka käsittelee USA:n ja Venäjän lennokkeihin liittyviä käytäntöjä maailman kriisialueilla. Lainsäädäntöä ajatellen tämä aihe on hyvin ajankohtainen. Maijan seuraava yhteispaneeli venäläisten tutkijoiden kanssa on San Franciscossa vuonna 2017 pidettävässä kansainvälisessä International Studies Association (ISA)-konferenssissa, jonne odotetaan yli viittä tuhatta kansainvälisen politiikan tutkijaa.
Maijan on ollut sekä akatemian että yksityissektorin palveluksessa ja soveltaa mielellään yrittäjän otetta jokaisessa työpaikassaan. Ja niitä on hänellä ollut muutama. Tämän päivän henkeen kuuluu liikkuvuus sekä ammatillisesti että paikkakunta- tai maakohtaisesti. Maijan mielestä se on paitsi yksi tapa edetä uralla myös keino tehdä elämästä mielenkiintoinen. Uusien haasteiden vastaanottaminen piristää mieltä ja kannustaa jatkuvaan oppimiseen.
Aina valmis ottamaan vastaan uusia haasteita, Maija siirtyi akatemiasta yksityiselle sektorille. Seuraavat viisitoista vuotta hän johti ympäristöteknologiaan erikoistuneita amerikkalaisia yrityksiä. Osa hänen tehtävistään oli kansainvälisen tutkimusyhteistyön johtaminen ja innovatiivisten ympäristöteknologioiden markkinoiminen. Tuolloin hän matkusteli paljon Kiinassa, Puolassa ja useissa Euroopan maissa. Pk-yritysten johtajana hän oppi tuntemaan yrittäjän jokapäiväiset haasteet ja ilonaiheet. Paljon hänen ajastaan kului myös suhteiden ylläpitämiseen lainsäätäjiin, jotka työstivät ympäristön puhdistamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Yritysten johtajana Maija tutustui moniin amerikkalaisiin ja ulkomaalaisiin liike-elämän johtajiin ja myös politiikkoihin. Se että hän istui samoissa johtokunnissa mm. entisen turvallisuusneuvoston jäsenen ja kenraalin kanssa heijasti paljolti sitä, että yritykset sijaitsivat Yhdysvaltain pääkaupungin lähettyvillä, jossa politiika ja liike-elämä ovat aina sekoittuneet toisiinsa.
Yritystoiminta oli Maijan mielessä myös silloin kun hän päätti tulla Suomeen harjoittelemaan kotimaassaan asumista pitkän USA:ssa oleskelun jälkeen vuonna 2010. Tuolloin hän oli jo USA:n kansalainen ja koska ei tiennyt miten tulisi sopeutumaan Suomessa asumiseen, hän jätti tavaransa Yhdysvaltoihin. Suomessa Aalto-yliopisto palkkasi Maijan vetämään Euroopan Unionin rahoittamaa kolmen maan sisältävän projektin suomalaista osiota. Projektin tarkoituksena oli auttaa pohjoismaisia pieniä- ja keskisuuria yrityksiä sijoittumaan Kiinan markkinoille. Maija työskenteli yhdessä ruotsalaisten ja virolaisten kanssa ja vieraili kummassakin maassa useaan otteeseen. Myöhemmin projekti siirtyi Aalto-ylipistosta Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskuksen hallinnoitavaksi ja Maija sai näin mahdollisuuuden tutustua suomalaiseen ammattikorkeakoulumaailmaan.
Kiinnostavinta Maijan EU-projektille työskentelemisessä oli mahdollisuus tutustua sekä pohjoismaisiin yrityksiin että kiinalaiseen liiketoimintaan. Maija oli vierailut Kiinassa ensimmäisen kerran vuonna 1986 ja sen jälkeen useaan otteeseen ympäristönsuojelun parissa. Tästä Kiina-tuntemuksensa hänelle oli hyötyä uudessa tehtävässän, joka päättyi vuonna 2013. Tuolloin Maija siirtyi työskentelemään Helsingin lähellä sijaitsevaan yritykseen nimeltä Finnish Consulting Group, jossa hän toimi kansainvälisten kumppanuuksien johtajana. FCG:ssä Maija kokosi mobiiliklinikoiden valmistamiseen erikoistuneen tiimin, johon kuului ammattikorkeakouluja ja yrityksiä. Kaupallisten delegaatioiden osallistujana hän matkusti Turkkiin, Venäjälle ja Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin.
Kaikkein parhainta nykyajan elämässä Maijan mielestä on se, että enään ei tarvitse olla tietyn ammatin harjoittaja tietyssä paikassa koko elämää. Voi uusiutua ammatillisesti ja värittää omaa polkuaan uusilla haasteilla. Se tietysti vaatii sopetusmiskykyä ja luottamista omiin kykyihinsä, mutta tätäkin voi harjoitella. Maija on pitänyt jokaista työpaikkaansa mahdollisuutena kehitää osaamistaan. Tämän takia hän on mielellään tehnyt enemmän töitä kuin mitä työnantajat ovat vaatineet, ajatellen itsenään aina yrittäjänä. Ylimääräisen työn tekemisen ei ole koskaan mennyt hukkaan, koska se on taannut hänelle mahdollisuuen vaihteluun. Joillekin tälläinen työskentely sopii hyvin ja toiset arvostavat rauhallisempaa tahtia. Joillekin työ on antoisaa ja toiset panostavat harrastuksiin ja perheenseen. Hyvän elämän voi elää eri tavoin.
Maija palasi Yhdysvaltoihin vaikka pitikin Suomessa asumisesta. Monet vuodet jo siellä eläneenä, hän yksinkertiaesti koki sen mantereen tutunpana. Hänen mielestään USA:ssa on myös mahdollista toteuttaa ideoita nopeammin kuin Suomessa, missä edetään varovaisesti olipa kysymyksessä liike-elämä tai julkinen sektori. Mutta Maija mielestä Suomi on valtavan hyvä maa asua. Pienenä maana se on pärjännyt erinomaisesti. Suurin muutos Suomessa on se, että se on kansainvälistynyt hyvin paljon parissa kymmenessä vuodessa. Elintaso on korkea, maa on turvallinen ja ihmiset luotettavia. Onpa hienoa että kaksoikansalaisena voi asua ja tehdä työtä kummassakin maassa.
Maija on johtanut Demokratiantutkimuskeskusta, the Center for the Study of Democracy, vuoden 2015 alusta alkaen. Keskus toimii St Mary’s College of Maryland -nimisessä yliopistossa, joka on yksi USA:n muutamasta julkisin varoin toimivasta yliopistossa, joille on laissa taattu erityisarvo, ”honors college”. Tuntomerkkeinä näillä yliopistoilla on se, että niissä pyritään antamaan opiskelijoille mahdollisimma henkilökohtaista opetusta. Heitä kannustetaan keskustelemaan ja ottamaan kantaa luentojen aikana. Osana opiskelua on myös käytännöllinen harjoittelu, jolla pyritään lisäämään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuuden ja -kultturillisuuden kunnioitusta. Professorit pyrkivät myös auttamaan nuoria sekä jatko-opintojen haussa että työpaikkojen saamisessa. Maijan johtaman Demokratiantutkimuskeskuksen yhtenä tehtävänä on mahdollistaa harjoittelupaikkojen saaminen opiskelijoille, jotka läpäisevät tietyt kriteerit. Keskus jakaa vuosittain internship-stipendejä, joiden avulla opiskelijat voivat työskennellä politiikoille ja viranomaisille joko osavaltio- tai littovaltiotasolla.
Demokratiantutkimuskeskuksen johtamisessa Maijalla on käytössä arvovaltainen neuvoa-antava johtokunta, johon kuuluvat Marylandin Senaattori Bejamin Cardin, joka on käynyt Suomessa useaan otteseen, ja kansanedustaja Steny Hoyer. He kummatkin tulevat miellään keskustelemaan USA:n poliittisista tapahtumista ja maan ulkopolitiikasta keskuksen järjestämiin julkisiin luentotilaisuuksiin.
Demokratiantutkimuskeskus järjestää useita seminaareja ja luentoja, jonne Maija kutsuu amerikkalaisia ja ulkomaalaisia tutkijoita, poliitikkoja, virkamiehiä ja media-persoonallisuuksia. Kaikkein tunnetuin journalistivieraistamme on varmaan Carl Bernstein, joka paljasti kollegansa Bob Woodwardin kanssa Watergateskandaalin, joka johti presidentti Richard Nixonin eroon. Viime aikoina Bernsteinia on haastateltu erityisen paljon Yhdysvaltojen mediassa, jossa hän on puhunut Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin 2016. Bernstein on erityisen huolestunut harhaanjohtava uutisoinnin lisääntymisestä. Mieleenpainuva oli myös ihmisoikeustaistelija Angela Davisksen haastattelu, jonka Maija piti keväällä 2015 Daviksen luennon jälkeen. Davis tuli kuuluisaksi Kaliforiassa 1960-luvun puolivälissä syntyneen Mustien Panttereiden kannattajana. Nykyisin hän on taistellut vankien kohtelun parantamiseksi ja amerikkalaisen oikeujärjestelmän epäkohtien poistamiseksi. Maija on myös järjestänyt foorumin, jossa liittovaltio – ja osavaltiotason tuomarit keskustelivat oikeujärjestelmän ja lakien muutostarpeesta tiettyjen rikkomusten osalta. Afrikkalaisamerikkalaiset saavat rankempia rangaistuksia kuin maan valtaväestö vieläkin. Paljon on parantamisen varaa.
Yhdysvalloissa asuvat suomalaiset ovat yleensä ylpeitä suomalaisuudestaan ja tuovat mielellään esille kansallista taustaansa, niin Maijakin. Mutta koska hän on syntynyt Sodankylässä, asunut Kemijärvellä ja Rovaniemellä ja hänen suvussaan virtaa saamelaista verta, Maija on tuonut itsenään esille ei pelkästään suomalaisena vaan myös lappilaisena. Maijan ensimmäinen vieras Demokratiantutkimuskeskuksessa olikin norjalainen saamelaisnuori, joka edusti Norjan valtion sponsoroimaa ohjelmaa (Sámi pathfinder program). Maija on tuonut esille Pohjoismaita myös järjestämällä seminaareja, joissa Pohjois-Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta ja myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia seuraamuksia Arktisilla alueilla on tutkittu. Vuonna 2016 hän kutsui Pohjoimaiden Washingtonissa työskentelevät puolusasiantuntijat yhteiseen keskustelutilaisuuteen amerikkalaisten turvallisuusasioiden tutkijoiden kanssa. He pohtivat mm. Venäjän lisääntynyttä kiinnostusta Pohjoisten alueiden hyödyntämistä kohtaan ja sen aktiivista sotilastoimintaa alueella. Maija on myös järjestänyt tiedemiesten luentoja siitä, miten ilmastomuutos vaikuuttaa arktisiin alueisiin.
Demokratia on poliittinen järjestelmä, joka ei kehity itsestään vaan ihmisten tahdonalaisen työn tuloksena. Kehittyneimmissäkin demokratioissa järjestelmää testaan aika ajoin ja USA:ssa sellainen vaihe on juuri meneillään. Monet näkevät Donald Trumpin valinnan USA:n presidentiksi todistuksena siitä, että amerikkalaiset eivät ole tyytyväisiä siihen, miten demokratia on palvellut heitä kotimaassaan. Taloudellinen eriarvoisuus, joka alkoi kasvaa Yhdysvalloissa 1970-luvun alkupuolella, on lisääntynyt nopeasti. Maan vähätuloisten ja keskiluokkaan kuuluvien ihmisten keskiansiotaso ei ole kohonnut samaan tahtiin kuin vielä 1960-luvulla. Usko tulevaisuuteen on horjunut. Monet pelkäävät että Yhdysvaltojen tulevaisuus on sama kuin monien etelä-Amerikkalaisten valtioiden, joissa eriavoisuus on ollut korkea vuosikymmenet.
Trump on luvannut monille alemman keskiluokan eduistajille ja etenkin niille, joiden koulutus on jäänyt vähemmälle taloudellista pelastusta, mutta lupaukset kaikuvat tyhjinä ja työttömyys ja matalapalkkaisuus jatkuvat. Parodoksaalita on se, että Trump, joka on amerikalaisen eliitin kasvatti, pystyi nousemaan köyhien ja tyytymättömien edustajaksi. Hänen autoritääriset otteet testaavat Yhdysvaltojen demokraattisen järjestelmän sietorajoja ja nähtäväksi jää miten järjestelmä kestää paineet sitä kohtaan. Paljon riippuu vallanjaon kolminaisuuden kestävyydestä.
Maija evästää muita maailmalle lähtijöitä ja uraansa usein vaihtavia varovovaisesti huomioiden että kaikille liikuva elämäntyyli ei käy.
”Jos ajattelen sitä mikä on minua motivoinut lähtemään ja yrittämään, niin tiiviisti sanottuna se on ollut uteliaisuus, tahto ja peräänantamattomuus.” Jos neuvoa pyydettäisiin sanoisin että on tärkeintä onmuistaa olla asettamatta itselleen esteitä itsensä kehittämisessä tekipä työtä millä uralla tahansa. Vielä tärkeämpää on taistella niitä rajoituksia vastaan, joita ympäristö asettaa. Jopa kaikkein hyvätahtoisimmat ihmiset voivat asettaa rajoituksia niille, jotka he tuntevat hyvin. Silloin tulee muistaa että ystäväkin näkee sinussa vain sen, mitä hänelle esität. Hänellä ei ole kykyä määritellä sinua ammattillisesti, eikä hän tiedä mihin pystyt ystävyyden ulkopuolella. Karta vähättelijöitä ja tasapäisyyden ihastelijoita.
