Nollakeli ja taivaalta tihkuu räntää. 6-vuotias Maisa Huovinen juoksee lumista rinnettä ylös punainen liukuri kädessään ja hoputtaa äitiään, Miia Hyypiötä, mukaansa.
– Lasketaan tätä porrasmäkeä peräkkäin!, Huovinen hihkaisee ja Hyypiö nauraa.
Ilmastonmuutoksesta johtuva talvien lämpeneminen uhkaa lumiukkoja. Siksi Protect Our Winters (POW) Finland, Rukan hiihtokeskus ja lastenvaatemerkki Reima aloittavat Pelastetaan talvet -kampanjan. Sen päämääränä on suojella lumileikit osana Unescon maailmanperintöä. Kampanja avataan GoExpo Winter -messuilla Helsingissä tänään perjantaina.
– Mikäli ilmastoa lämmittäviä päästöjä ei saada kuriin, on todennäköistä, että Etelä-Suomessa ei tehdä lumilyhtyjä, lumilinnoja tai lumiukkoja enää muutaman vuosikymmenen päästä, sanoo Protect Our Winters Finlandin puheenjohtaja Niklas Kaskeala.
POW sai Rukan ja Reiman yhteistyökumppaneikseen heti kampanjan ideoinnin alkumetreillä.
– Näemme päivittäin Rukalla sen, miten paljon lapset nauttivat leikeistä lumessa ja rinteissä. Me Rukalla haluamme varmistaa, että kaikilla olisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus kokea se puhdas riemu, jonka lumi tuottaa. Lumileikit ovat iloinen asia ja toivomme että niiden suojeleminen motivoi suomalaisia parempiin valintoihin talvien puolesta, kertoo Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Ville Aho.
Kampanjan tavoitteena on kerätä 20 000 nimeä, jotka toimitetaan kulttuuriministeri Hanna Kososelle. Lumileikit ovat jo osa Suomen elävän perinnön kansallista luetteloa. Se on edellytys sille, että hallitus voi halutessaan tehdä Unescolle esityksen lumileikkien lisäämikseksi myös aineettoman maailmanperinnön luetteloon.
Kuka tahansa voi osallistua täyttämällä allekirjoituslomakkeen osoitteessa www.pelastetaantalvet.fi ja kertomalla kampanjasta ystäville ja tuttaville sekä jakamalla tietoa kampanjasta sosiaalisessa mediassa.
Lue koko juttu näköislehdestä tai printistä 15.11.2019.
Unescon maailmanperintöluettelo
Unescon eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön ylläpitämä järjestelmä.
Perustuu vuonna 1972 hyväksyttyyn kansainväliseen yleissopimukseen maailman kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden suojelemiseksi.
Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1987.
Tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä. Luetteloon valittujen kohteiden ja alueiden katsotaan olevan arvokkaimmat perintökohteet, joiden suojelulla ja säilyttämisellä pitäisi olla erityinen merkitys ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle.
Tullakseen valituksi, kohteen tulee olla maailmanlaajuisesti erittäin arvokas sekä täyttää ainakin yksi kriteeri 10 valintakriteerin listalta.
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän maailmanperintökohdetta. 6 kulttuuriperintökohdetta ja 1 luonnonperintökohde, Merenkurkun saaristo.
Aineeton maailmanperintö
Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003.
Suomessa se astui voimaan vuonna 2013.
Elävä aineeton perintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, juhlamenoja, käsityötaitoja, ruokaperinteitä sekä luontoon liittyvää tietotaitoa.
Yhteisöllä on suuri rooli aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamisessa ja määrittämisessä.
Lähde: www.maailmanperintö.fi
