Pääkirjoitus
Kuusamo elää ja hengittää -keskustelutilaisuudessa paitsi puitiin keskustaajaman nykytilaa ja kehitysehdotuksia, myös käytiin läpi kaupungin nykytilaa.
Pienemmille asioille, kuten keskustan ilmeelle voidaan tehdä nopeastikin jotakin, jos yhteistä tahtoa löytyy. Kokonaissuunnitelma on luvassa kesäkuun loppuun mennessä. Siitä saadaan askelia, joita toteuttamalla kaupunkikuva ehostuu.
On olemassa kehityskulkuja, joihin voidaan vaikuttaa pitkäjänteisellä työllä. Tutkija Pekka Kauppila toi esille, kuinka matkailukeskuksilla on taipumus kehittyä täyden palvelun keskuksiksi, joista matkailijoilla ei ole tarvetta poistua.
Kysymys kuuluu, mikä on se asia, millä turistit saadaan tulemaan ydinkeskustaan. Kauppilan mielestä kesämatkailussa on keskustan kannalta enemmän potentiaalia kuin talvessa, jolloin matkailijat tulevat pääsääntöisesti Rukan perässä.
Sodankylä tunnetaan elokuvajuhlistaan, Kuhmo kamarimusiikistaan. Kuusamon kesä tunnetaan luonnosta, vihreästä seikkailusta, mutta mistä muusta? Tätä täytyy pohtia. Vastausta ei välttämättä tarvitse hakea kaukaa, vaan jo olemassa olevia tapahtumia, esimerkiksi Karhujuhlat ja Kuusamo-päivät, voi kehittää edelleen.
Työryhmä jättänee asiasta ehdotuksia. Joka tapauksessa kehitystyö vaatii enemmän resursseja kuin pelkkä rakennetun ympäristön ehostaminen.
Visaisin haaste on väen väheneminen ja nuorten perheiden vähyys, josta ilmaisivat huolensa muun muassa Sulo Palosaari ja Koillismaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Jukka Kihlman. Työikäisten saaminen vaatii ympärivuotisia työpaikkoja, joita on liian vähän tarjolla.
Yksi vastaus on paikallisten tuotteiden suosiminen. Tilastojen mukaan alueelta virtaa ulos 25-30 miljoonaa euroa vuosittain. Jos osakaan tästä rahasta kulutettaisiin paikallisesti, tietäisi se kymmenien ympärivuotisten työpaikkojen syntyä.
Laajassa mitassa elinkeinojen kehittäminen on ikuisuuskysymys, johon on jaksettava aina vain tarttua.