Koskiensuojelulaki täyttää keskiviikkona 30 vuotta. Laki astui voimaan 1. helmikuuta 1987.
Koskiensuojelulaki suojelee rakentamiselta muun muassa useita Koillismaan koskia. Lain piirissä ovat Koutajoen vesistön kosket Kuusamon, Posion ja Sallan kunnassa. Lisäksi laki suojelee Iijoen vesistön keski- ja yläosassa Kuusamon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Suomussalmen, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnissa sijaitsevat kosket.
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä kirjoittaa aiheesta blogissaan .
Toisen maailmansodan jälkeen vesivoima oli selvästi maamme tärkein yksittäinen energian tuotantotapa. Merkittävä määrä voimaloita oli jäänyt uuden itärajan taa. Tämä tilanne käynnisti voimakkaan vesirakentamisen kauden heti rauhanteon jälkeen.
– Sodanjälkeisellä kaudella valjastettiinkin muun muassa Kemijoki ja Oulujoki ja rakennettiin Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat. Kuusamon koskien rakentamisesta käytiin kamppailua, Hölttä kirjoittaa.
Kuusamon 1950-luvun tapahtumat tunnetaan Kuusamon koskisotana, jonka keskeinen hahmo oli Reino Rinne. Lopputuloksena Kuusamon kosket suojeltiin.
Vähitellen ymmärrys vesivoiman haitoista alkoi lisääntyä ja arvostus vapaita vesiä kohtaan kasvaa.
– Koskiensuojelulaki esti vuonna 1987 uusien voimalaitosten rakentamisen yhteensä 53 vesistöön tai vesistön osaan. Lisäksi Ounasjoki oli suojeltu vesivoimaloilta erillislailla neljä vuotta aiemmin, vuonna 1983. Lain hyväksyminen aikoinaan ei ollut mikään läpihuutojuttu, vaan se vaati valtaisan työn koskia puolustaneilta ihmisiltä, yhdistyksiltä ja poliitikoilta ympäri maan.
Lain suojasta huolimatta sen avaamista on ajoittain esitetty vesivoimarakentamisen mahdollistamiseksi.
– Viimeisimmät yritykset lait murtamiseen nähtiin, kun Iijoelle pitkään suunniteltu Kollajan tekoallashanke nosti jälleen päätään voimayhtiö Pohjolan Voiman suunnitelmissa, Hölttä kirjoittaa.
Syyskuussa 2016 pääministeri Juha Sipilän johdolla hallitus kuitenkin päätti, että lakia ei avata.
– Pohjolan Voiman tulee ymmärtää, että Kollaja on kuollut ja kuopattu – samalla tavalla kuin Lapin liiton ja voimayhtiö Kemijoki Oy:n tulee ymmärtää, että Vuotoksen tekoallas on turhake menneisyydestä.
