Pääkirjoitus

Luon­non­tuot­tei­siin kan­nat­taa satsata

Luonnontuotteiden tulevaisuus nähdään valoisana Koillismaalla.
Luonnontuotteiden tulevaisuus nähdään valoisana Koillismaalla.
Kuva: Juhani Kinnunen

Koillismaalaiset luonnontuotteet ovat rikkaus, jotka ovat silmiemme alla, mutta joita emme ole osanneet panna merkille. Lähelle on joskus vaikea nähdä.

Silmät ovat avautumassa. Koillis-Suomen elinkeinostrategiaa varten tehdyissä yli sadassa haastattelussa alueen vaikuttajat nostivat vahvasti esille lähiruuan ja luonnontuotteet. Haastateltavat olivat paikallisia vaikuttajia eri elämänalueilta.

Luonnontuotteet nousivat esille merkittävimpänä uutena asiana, kun mietitään alueemme tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kala-, liha- ja marjajalosteet ovat jotain, josta koillismaalaiset haluavat kotiseutunsa muistettavan. Luonnontuotteista ollaan ylpeitä.

Lähiruokaillassa ohjelmajohtaja Mika Perttunen kertoi konkreettisen esimerkin, mitä matkailun ja luonnontuotteiden yhdistelmä voisi parhaimmillaan tuoda mukanaan.

Kuusamossa vierailee vuosittain miljoona matkailijaa ja lähikunnissakin melkoinen määrä. Jos jokainen matkailija ostaa matkallaan kymmenen euron tuotteen, jää alueelle vuosittain kymmenen miljoonan euron potti. Luonnontuotteissa ja lähiruuassa on valtava mahdollisuus.

Vanha totuus on, että tarjonta luo kysyntää ja kysyntä tarjontaa. Yhtälö toimii molemmin päin. Vaikeinta on ylittää ratkaiseva kynnys tunnettuuden ja tuotantomäärien suhteen. Onneksi alueella on kärkiyrityksiä, jotka ovat jo pystyneet astumaan kynnyksen yli ja saaneet tuotteilleen valtakunnallista näkyvyyttä.

Paikallista on lähiruokaa on mahdollista tukea julkisilla hankinnoilla, jos poliittista tahtoa löytyy. Taivalkosken hallinto- ja taloussihteeri Irma Jokela-Pätsi sanoi lähiruokaillassa, että kunnilla on opittavaa kilpailutuksien laadinnassa.

Hän kertoi esimerkin Ruotsista. Koska kotimaisuutta ei saa nostaa tarjouskilpailun kriteeriksi, oli keksitty vaatia, että lihan pitää olla tuotettu ruotsalaisen eläinsuojelulain mukaisesti. Lähiruokaa on mahdollista suosia, jos niin halutaan.

Lähiruoassa pitää hyväksyä se, että se maksaa enemmän ainakin jossain tapauksissa. Paikallista kalaa ei pystytä myymään samaan hintaan kuin valtameriltä nostettua seitä, jota tuotetaan valtavia määriä.

Suurten ostajien, kaupan, ravintoloiden ja kuntien hankintarenkaan kannalta olennaisin asia on, että tavaraa tulee riittävästi ja varmasti ajallaan. Tämä on pienten tuottajien suurin haaste, joka pystytään selättämään yhteistyöllä. Kuusamon kalatalo on tästä loistava esimerkki.

Lähiruokaa on mahdollista tukea julkisilla hankinnoilla, jos poliittista tahtoa löytyy.