Kun linnun nimi on suomeksi tiltaltti ja englanniksi chiffchaff, selityksen täytyy olla onomatopoeettinen. Se merkitsee, että laji on saanut nimensä laulunsa perusteella.Tiltaltti osaa siis kertoa oman nimensä ja se toistelee sitä kevään laulukauden lisäksi myös syksyllä.”Tiltalt”, syksy on tullut.
Tiltaltti kuuluu uunilintuihin kuten pajulintukin, joka on Suomen runsaslukuisin siivekäs läpi Suomen. Tiltaltti asustaa kuusivaltaisissa metsissä kannan painottuessa Etelä-Suomeen. Parimäärä on joitakin satoja tuhansia.
Parikymmentä vuotta sitten laji määriteltiin jopa vaarantuneeksi, mutta kanta on palannut elinvoimaisen tasolle.
Ilmastonmuutos vaikuttaa tiltaltinkin elämään. Vaikka laji on hyönteissyöjä, se saapuu entistä aikaisemmin ja lähtee entistä myöhemmin. Tänä vuonna tiltaltti saapui Taivalkoskelle jo huhtikuun puolivälissä, mikä on pari viikkoa Koillismaan keskiarvoa aikaisempi ajankohta.
Tuoreet, valoisat kuusikot muutamine lehtipuineen ovat tiltaltin mieluisinta pesimäympäristöä. Keski-Euroopassa laji pesii myös lehtevimmissä metsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Muuttoaikana” tiltalt” saattaa kuulua monelta pihalta.
